Tusass-ip Niuernermi piumasaqaatai 1. maaji 2019-imeersut

Niuernermi piumasaqaatit uku Nassiussanik aalajangersimasunik inuttali- gaanngitsunik Kalaallit Nunaanni tigusisussanut nassiussinernut agguaas- sinernullu atuupput.

1. NASSIUSSAT AALAJANGERSIMASUMIK INUTTALIGAANNGITSUT

1.1 Nassiussat aalajangersimasumik inuttaligaanngitsut suuneri

Nassiussat aalajangersimasumik inuttaligaanngitsut tassaapput tigusisus- sanut nassiussat kimukartuunerinik allassimasoqanngitsut assigiimmik oqimaassusillit, angissusillit, imallit isikkullillu.

1.2 Agguaanneqartarneri

Allakkat sumunnarneri allassimanngitsut Tusass-imik isumaqa- tigiissuteqaqqaarluni agguaatsinneqasinnaapput.

Uku aallaavigineqarput:

• Agguaassineq pisarpoq ulluni nalinginnaasuni marlunni, allamik Tusass-ip qullersaqafianut isumaatigissuteqarsimanngikkaanni. Ulluinnaat pineqartut tassaapput ataasinngornermiit tallimanngorner- mut.

• Naliuttut ulluinnarni inissisimappata (juulli, ukiortaq, påske, pinse, qila- liarfik, tussiarfissuarlu), agguaassisarnerit nikissapput. Taakku pillugit Tusass paasiniaavigineqarsinnaavoq. Allakkat sumunnarneri allassimanngitsut 24. aamma 31. december agguaanneqarneq ajorput.

• Tusass-ip allakkat sumunnarneri allassimanngitsut nassiussi- sup sorliit pingaarnerutinneqassanersut piumasarisinnaanngilaa.

1.3 Tigusisussat

Nassiussanik aalajangersimasumik inuttaligaanngitsunik agguaas- sinissami nassiussisup tigusisussat taaneqartut arlaat toqqarsinnaavaa:

• Nunaqarfinni inoqutigiit tamaasa: Tassani pineqarput illoqarfinni najugaqarfiit tamar- mik (illut, inissiat ineeqqallu), matukkut allakkanut nakkartitsivillit imaluunniit tunniussinissamut allatut periarfissaqartitsisut. Tigusisussat aamma tassaapput nunaqarfiit tamarmik, tassa najugaqartunut immik- kut tamanut agguaassiffiuneq ajortunut, kisiannili postboksenut ikioraaveqartunut imaluunniit atuisunik sullissivimmi saqqumititsiffis- saqartunut. Illoqarfinni nunaqarfinnilu sorlerni agguaassisoqartarnissaa nammineq aalajangerneqarsinnaavoq.

• Illoqarfinni Allaffiit aamma Pisiniarfiit (taamaallaat postboksinut ikio- raaneq): Tassani pineqarput oqartussaqarfiit, suliffeqarfiit, suliffissuit peqatigiiffiillu suliffeqarfiutigisap allaffiinit imaluunniit angerlarsimaf- fimmiit ingerlanneqartut kiisalu tuniniaaveqarfinniit/pisiniarfin-

niit aalajangersimasuniit atortussanik nioqquteqartut tamarmik. Nioqquteqarneq inuussutissarsiornermik ingerlataqarnerup annertuumik ilagissavaa.

• Illoqarfinni postbokseqarfinnut ikioraaneq.

Atuisut pilerisaarutinik pisartagaqarusunngitsut najugaqarfimminni Tusassi attavigisinnaavaat nipitittakkamillu.

„Ingen reklamer tak!”-imik tunine- qarlutik. Atuisut allakkanut matukkut nakkartitsisarfimminni allakkanul- luunniit nakkartitsivimminni „Ingen reklamer tak!”-imik nipititsisimasut Tusass-ip ataqqiumavai.

1.4 Agguaassiviusartut

Nassiussanik aalajangersimasumik inuttaligaanngitsunik nassiussisup agguaassiviusinnaasut taaneqartut arlaat toqqarsinnaavaa:

• Unami tamarmi imaluunniit illoqarfimmi ataatsimi arlalinniluunniit agguaassineq.

• Nunaqarfimmi ataatsimi arlalinniluunniit agguaassineq (postbokseqar- finnut taamaallaat ikioraasoqarsinnaavoq saqqumititsisoqarsinnaalluni- luunniit)

• Illoqarfinni Allaffiit & Pisiniarfiit (postboksinut taamaallaat ikioraaneq)

• Illoqarfimmi ataatsimi arlalinniluunniit postbokseqarfinnut ikioraaneq

• Illoqafimmi nunaqarfimmiluunniit ataatsimi arlalinniluunniit Tusass-ip inini sullissiviini tigusassanngorlugit saqqumititsineq.

1.5 Angissutsit

Nassiussat aalajangersimasumik inuttaligaanngitsut kipparissumik iluse- qassapput angissutsillu tulliuttut qaangersimassanagit:

Minnerpaamik: 14 x 9 cm.

Annerpaamik: 33 x 23 x 1 cm.

Nassiussat aalajangersimasumik inuttaligaanngitsut quppersakkatut 33 x 23 cm-ip aamma 45 x 30 cm-ip akornanni angissuseqartut, angissusis- samik sinniisimanermut nassiunneqarnerminni akiata 25 %-anik ilallugit agguaanneqarsinnaapput, malitassanik tulliuttunik naammassinnissi- magunik:

Ikinnerpaamik sisamanik qupperneqarunik.

Tigusisussamut tunniunneqarnermini quppersagaq ataasiarluni peqinne- qarsinnaasariaqarpoq, taamaalilluni takissuseq naannerpaaffia annerpaa- mik 23 cm-iussalluni.

Issunerpaaffissaraa 2 cm.

Qupperneq ataaseq A4-mit (29,5 x 21 cm) angineruppat allakkerivimmut tunniunneqarnerminni peqinneqareersimassaaq. Nassiussaq peqitinne- qarnani allakkerivimmut tunniunneqarsimaguni, nassiunnerani akiata 25%-ianik ilallugu akilersinneqassaaq.

1.6 Oqimaassuseq

Nassiussat aalajangersimasumik inuttaligaanngitsut annerpaamik oqi- maassuseqassapput poortuutertik ilanngullugu 500 g-inik.

1.7 Imai

Taaneqartut Nassiussatut aalajangersimasumik inuttaligaanngitsutut nas- siunneqarsinnaapput:

• Naqitat soorlu pilerisaarutit, kaajallaasitat, aviisit assigisaallu misiliutitut saqqummiunneqartut.

• Nioqqutissatut misiliutit, pappialamut, kartonimut assigisaannulluunniit naqitaannaanngitsut, kiisalu videot kassettebåndillu taamaallaat tigu- neqarsinnaapput tigusisussanut Allaffiit aamma Pisiniarfiinnut agguaas- sassatut. Pineqartut inoqutigiinnut agguaanneqarsinnaanngillat.

• Naqitat, aningaasanik allatulluunniit nalillit – soorlu allagartat eqqui- niutit – allakkat puussaat matoqqasut kisiisa atorlugit nassiunneqarsin- naapput. Nassiussap qaavani takuneqarsinnaassanngilaq imarisaa aningaasanik allatulluunniit naleqartoq.

Nassiussaq aalajangersimasumik inuttaligaanngitsoq makkuninnga imaqassanngilaq:

• Aningaasat, rejsecheckit, allagartaatit, saffiugassat erlinnartut, soorlu platin, guulti aamma sølvi, ujaqqat erlinnartut kiisalu pigisat akisuut. Allagartaatitut tassaasinnaapput akiitsut allagartaat, aktiat, check-it cross-igaanngitsut, akiitsukkanut uppernarsaatit, nalilinnut uppernar saatit aammalu allagartaatit allat aningaasanik nalilinnut uppernarsaataasut.

• Imarisat ulorianaatillit. Imarisat ulorianaatillit tassaapput akuutissat atortussalluunniit, ilutsimikkut akuutimikkulluunniit inunnut, uumasunut, avatangiisinut (assersuutigalugu nioqqutissiornermi maskinanut aamma nassiussanut allanut) imaluunniit angallassissutigisanut ulorianaateqar- sinnaasut, tassani pineqarlutik “UN Recommendations on the Transport of Dangerous Goods. Model Regulations”-ini (FN’-ip aalajangersagai) qaqugukkulluunniit ulorianaatilittut pineqartut.

• Nunap immallu uumasui uumasut.

1.8 Poortuutissat

Nassiussat aalajangersimasumik inuttaligaanngitsut allakkanut puussanik qalliutissanilluunniit nalinginnaasumik poortornagit nassiunneqarsinnaap- put. Tassani pineqaannarput suut ataasiakkaat, tassa kortiusinnaavoq, quppersagaasinnaavoq, piseqqusaarutaasinnaavoq il.il.

Nassiussap aalajangersimasumik inuttaligaanngitsup imm. 1.7-imi piuma- saqaatinik naammassinnissimanissaa, pisariaqartumik poortorneqarsima- nissaa imaluunniit poortuuteqarnani isumannaatsumik nassiunneqarsin- naanera nassiussisup akisussaaffigaa, taamaalilluni nalinginnaasumik allakkerinikkut suliarineqarnermini imaasa naammattumik isumannaat- sumillu poortorsimanissaat qulakkeerneqarsinnaaqqullugu, kiisalu nassius- sap nassiussanik allanik, Tusassimik allatulluunniit suliarinnittus- samik ajoqusiisinnaanera pinngitsoortissinnaaqqullugu.

1.9 Allakkerivimmut tunniussineq

Nassiussat aalajangersimasumik inuttaligaanngitsut, aaneqarnissaannut tunngasumik immikkut allakkatigut isumaqatigiissusiortoqarsimanngik- kaangat allakkerivimmut agguaassisuusussamut tun- niunneqarsimassapput.

Allakkerivimmut agguaassisuusussamut tunniunneqassappata nassiussisup nassiussinermut aki naliginnaasoq akilissavaa.

1.10 Pappiaqqat ilaliussat

Allakkerivimmut tunniussinermi aallertitsinermiluunniit tunniussiner- mut allattugaq, allakkerivinnut agguaassisuusussanut tamanut atuuttoq adressekorti immersugaq, kiisalu Nassiussanut aalajangersimasumik

inuttaligaanngitsunut misiliut ataaseq allamik isumaqatigiissuteqartoqarsi- manngippat nassiussisup tunniutissavaa. Nassiussat allakkerivimmut nas- siunneqarnerminni peqinneqarsimanissaattulli, misiliut aamma taamatulli peqinneqarsimassaaq.

1.11 Poortorneqarneri

Nassiussat tunniunneqarnerminni poortuutissanut ninngusuunut poortor- neqarsimassapput, Poortugaq ataaseq 100-t sinnerlugit imaqarsimaguni 50-ikkaarlutik imaluunniit

100-kkaarlutik qullutaallutik iliorarneqarsimassapput. Poortugaq ataaseq Nassiussanik aalajangersimasunik inuttaligaanngitsunik imalik annerpaa- mik 20 kg-nik oqimaassuseqassaaq, kiisalu Nassiussanut aalajangersima- sumik inuttaligaanngitsunut puut poortuutigineqassanngillat.

Nassiussat aalajangersimasumik inuttaligaanngitsut Allakkerivimmut agguaassisussaasumut

tunniunneqarneranni isumaqatigiissutigineqareersi- massaaq poortorneqarnerminni qanoq amerlatiginissaat. Amerlanaarlugit nassiussat – tassa akilerneqarsimasut sinnerlugit nassiussat – kisinnerluta- tut naatsorsuunneqassapput agguaanerlu naammassippat aserorterneqas- sallutik.

Pootukkat tamarmik immikkut adresseseddel-imik pilerneqassapput. Agguaassinermut atasumik immikkut pisussamik isumaqatigiissuteqar- toqarsimappat, tamanna adressekortinut aammalu allagartanut poortuk- kanut tamanut ikineqartussanut allanneqassaaq.

Tusass isumaqatigiissuteqarsimaguni akiliisitsilluni poortuussis- arpoq allakkanillu ilanngussassanik piffinnut agguaassivissanut/postnor- munut allaassussisarluni. Kingusinnerpaamik piffissami nassiussisup Tusassillu isumaqatigiissutigisimasaanni, allakkerivimmut isumaqatigi- issutigineqarsimasumut nassiussaq tunniunneqassaaq.

1.12 Piumasaqarsinnaatitaaffik

Piffissaq agguaassivissatut isumaqatigiissutaasoq ullunik pingasunik sioqqullugu, Nassiussat aalajangersimasumik inuttaligaanngitsut nassiussi- sumit uterteqquneqarsinnaapput. Nassiussanik aalajangersimasumik inuttaligaanngitsunik uterteqqusanik utertitsineq aserorterinerlu nassiussisup akilertarpaa.

1.13 Tunniussineq

Tusass Kalaallit Nunaanni allakkanik sumunnarnerinik allassi- manngitsunik agguaassisarnera 1.2 malillugu.

Tusass pisuni immikkut ittuni, soorlu tigusisussamut aggiussinis- saq pisariusimappat imaluunniit aarlerinartoqarpat, soorlu adressimi qim- minik pituttaanngitsunik kiisisartoqarpat, aputeqarpallaarpat/quasappal- larpat imaluunniit allakkanut nakkartitsiveqanngippat, immikkut iliuuseqar- sinnaavoq. Tusass-ip allakkat sumunnarnerinik allassimanngitsut najugaqarfiup allakkanut nakkartitsiviinut ikisarpai.

1.14 Akit

Akit qaqugukkulluunniit atuuttut allattorsimaffiat www.tusass.gl-imi aam- malu allakkerivinni takuneqarsinnaapput,

Annertunerusumik paasisaqarumagit Tusass telefon

34 12 55-imut imaluunniit mail-ikkut www.tusass.gl-imut attavigiuk.

1.15 Taarsiissuteqartarneq

Tusass Nassiussat aalajangersimasumik inuttaligaanngitsut kinguaattoornerinut, piffissap agguaassiviusussap siornagut kingornagul- luunniit agguaassinernut, tammarnerinut imaluunniit ajoquserneqarsima- nerinut taarsiissuteqarneq ajorpoq.

Tusass taarsiissuteqarneq ajorpoq agguaassineq sila pissutigalugu kinguaattoorpat imaluunniit piffissap isumaqatigiissutaasup iluani agguaassisoqarsinnaanngippat.

Tusass Nassiussanik aalajangersimasumik inuttaligaanngitsunik Tusassimut piffissaq eqqorlugu poortugassanngorlugit/agguaassassanngorlugit nassiussisumit tunniunneqarsimasunik isumaqatigiissummik naammassinninngippat, poortuinissamut nassiussisup akilersimasaa Tusassip nassiussisumut utertittarpaa.

Piffimmi agguaassiffiusussami tigusisussanut Tusass agguaas- sisimanngikkuni, imaluunniit nassiussaq aalajangersimasumik inuttali- gaanngitsoq piffissap agguaassiviusussap siornagut kingornagulluunniit agguaassimappagu, agguaassiffissatut isumaqatigiissutigineqartumi agguaassinermut

nassiussat nassiunneqarnerannut aningaasartuut Tusassip utertissavaa, imaluunniit nassiussaq aalajangersimasumik inuttaligaanngitsoq piffissap agguaassiviusussap siornagut kingornagul- luunniit agguaassimappagu, agguaassinngitsoorneq nassiussisup pisuus- sutigisimanngippagu.

Niuernermi piumasaqaatini ukunani Nassiussap aalajangersimasumik inut- taligaanngitsup imaanut poortorneqarsimanissaanullu piumasaqaataasunik malinninnginnerup kingunerisaanik Tusass-ip annaasaqaatigisaa- nut, nassitsisisoq pisussaavoq Tusass annaasaqatsaalissallugu.

Tamakku saniatigut malittarisassat nalinginnaasut malillugit nassiussisoq taarsiisussaatitaavoq.

1.16 Allat

Oqimaassutsinut aammalu angissutsinut malittarisassani allassimasunit allaanerusunik agguaassinissaq pillugu isumaqatigiissuteqarnissaq kissa- atigigaanni, Tusass telefon 34 12 55-imut sianerluni imaluunniit mail-ikkut www.tusass.gl-ikkut allalluni attavigineqarsinnaavoq.

Tusassip niuernermut piumasaqaatai 1. maj 2019-meersut

Uku niunernermut piumasaqaatit akiliinerni suugaluartuniluunniit atuupput, Tusassip nioqqutissaatai suugaluartulluunniit pineqartillugit.

1. Kinaanermut uppernarsaat

Tusass pisussaatitaavoq aningaasanngorlugit akiliutit "Anngiortumik akissarsianik eqqortunngortitsiniartarneq peqqarniisaartarnermullu akiuiniarneq" pillugu inatsimmut attuumassuteqarsinnaasut nalunaarutigissallugit.

Tusassip sukkulluunniit piumasarisinnaavaa akiliisoqartillugu pisiniartup kinaassusaanut uppernarsaammik atorsinnaasumik takujumalluni. Aningaasanik akiliisoq inuup normua atinilu oqaatigiumanngippagit akiliiniartoq itigartinneqassaaq.

Finansrådi anngiortumik akissarsianik eqqortunngortitsiniarneq pillugu pisisartunut quppersakkamik sanatitsinikuuvoq, taanna pineqarsinnaavoq Tusass Centerimut saaffiginnilluni.

2. Aningaaserivinnut ikisisoqartillugu nuussisoqartilluguluunniit sullinnerini uninngatitsigallarsinnaasarneq

Pisisartup kissaataa naapertorlugu indbetalingskort atorlugu imaluunniit bankimut nuussineq atorlugu pippat, aningaasat tamatigut kontomut pisisartup nalunaarutigisaanut ikineqartarput. Tassa imaappoq Tusassip paasissutissat allat apeqqutaatinneq ajorpai, soorlu kontomik piginnittup aqqa.

Tusass kreditkortit atorlugit akiliutigineqartut noqikkallarsinnaavai akiliisup akiliisinnaassusaa pillugu aningaaserivianut paasiniaanissap periarfissaqalernissaata tungaanut.

Tusassip aningaasat tigusinnaanngippagit, aningaasat eqqortuunnginnerat, matussutissaqannginnerat imaluunniit kontop matuneqarsimanera pissutigalug, Tusass pisinnaatitaavoq akiliisussap attaviginissaanut siunertaralugu akiliutip utertinnissaa, akiliisup akiliutaata atorsinnaannera pissutigalugu. Pisisartup akiliut atorsinnaanngitsoq atorsimappagu, taava Tusassip, aningaaseriviup itigartitsinera tiguneqarsimaleriarpat, pisisartoq tamanna pillugu ilisimatissavaa siunertaralugu akiligassap eqqortumik akilerneqarnissaa.

Tusass tamatigut akiliinerit politiinut nalunaarutigisarpai, akiliisimasoq akiliut atorsinnaanngitsoq atorlugu akiliisimappat.

3. BankNordik sinnerlugu aningaaserivittut sullissineq

Tusass BankNordik kiffartuussinissamut isumaqatigiissuteqarfiginikuuaa, aningaaseriviup sullitaasa kontominnut ikisisarnissaat kontominniillu tigusisarnissaat pillugu. Sullissinerit tamakku akiliisarnerit suugaluartulluunniit pillugit Tusassip niuernikkut piumasaqaataanut ilaapput.

Erniat, akitsuutit aamma kontomut tunngasut suulluunniit pillugit malittarisassanut paasisaqarnerorusukkuit BankNordikip niuernermut piumasaqaatai naliginnaasut innersuussutigineqassapput, taakku BankNordikimut saaffiginnilluni pineqarsinnaapput.

4. Atuisinnaatitaaneq

Akiliisup, Tusassip akiliinermut systemiata akiliummik iluarsiinissaata tungaanut akiliutini utertinniarsinnaavaa. Tusassip akiliinermut akitsuut utertinneq ajorpaa. Utertitsinermut atatillugu

Tusass akiligassinneqassagaluarpat, tamanna pisisartumut akiligassanngortinneqassaaq aamma aningaasanit utertitassanik ilanngaatigineqaqqaartassaaq aningaasat piumasaqartumut tunniunneqartinnagit.

5. Akit

Akit akitsuutillu aningaasanngorlugit akilerneqartassapput allamik periuseqarnissaq pillugu Tusass immikkut isumaqatigiissuteqarfigineqarsimanngippat. Akitsuutit naliginnaasut akit allattorsimaffianni takuneqarsinnaapput, akit allattorsimaffiat pisisartumut tunniunneqarsinnaavoq Tusass Centerimit imaluunniit aamma akit allattorsimaffiat nittartakkamut www.tusass.gl-mut iserluni takuneqarsinnaavoq.

6. Nipangiussisimasussaatitaaneq

Tusassi akiliisup akiliinermini suna atorsimaneraa pillugu paasissutissanik isertuussilluinnartarpoq. Immikkorluinnarli pisoqartillugu soorlu Kalaallit Nunaanni Politiit imaluunniit Akileraaruseriffik piumasaqarpat Tusass pisussaaffilerneqarsinnaasarpoq paasissutissanik taakkununnga tunniussissalluni.

7.Taarsiisarneq

Tusassip pisisartup (akiliisup) akiliutaanut akisussaasarpoq, akiliisimasup kontoaniit aningaasat tiguneqarnissaasa tungaanut.

Tusass pisisartup kingusinaarluni akiliisimaneranut atatillugu annaasanut taarsiissuteqarneq ajorpoq aamma taamaappoq, Tusassip kukkusimanera imaluunniit sumiginnaanera pissutigalugu kingusinaartoqarsimappat. Aamma Iluaqutissanut annaasanut, ujariatsinermut, nalikillinerani annaasanut imaluunniit ajoqusernerup toqqaannanngikkaluartumik kingunerisaanut allanut taarsiisoqarneq ajorpoq.

Malittarisassamili qulaani taaneqartumi pineqanngillat Tusassimut akiliinerit soorlu oqarasuaammut, tassani pisisartumut akiligassanngortinneqartut akitsuutit Tusass-ip akisussaaffigai, pissutaalluni Tusassimiit amingartumik nuussisoqarsimanera.

Tusass taarsiisussaatitaanera atorunnaartarpoq ulloq akiliiffimmiik ukioq ataaseq qaangiukkaangat.

8. Akiliutit inuttassaannut anngunneqarsinnaanngitsut

Akiliutit inissinneqarsinnaanngitsut, paasissutissat tigusisussamut tunngasut kukkuneqarneri pissutigalugit, akiliisumut utertinneqassapput. Akiliisimasoq nassaarineqarsinnaanngippat, aningaasat akiliinermiit ukiut marluk qaangiuppata Tusassip pissavai.

9. Naammagittaalliuutit akiliisitsisarneq pillugu

Akiliisup aningaasanilluunniit tigusisussap Tusassimi akiliisitseriaaseq pillugu naammagittaalliornissani kissaatigippagu naammagittaalliuut najukkami allakkerivimmut tunniunneqassaaq sullissinerup ullulerneqarneraniit qaammatit 12-t qaangiutsinnagit. Allakkeriviup aalajangiinera naammagittaalliutigineqarsinnaavoq uunga: Tusass, Hovedkontoret - Qullersaqarfik, Postboks 9999, 3900 Nuuk.

Saaffiginnissut aaqqiinermik iluarisamik kinguneqanngippat taava pisisartup naammagittaalliuut ingerlateqqissinnaavaa uunga: Atuisartut Naammagittaalliortarfiat/ Forbrugerklagenævnet, Postboks 689, 3900 Nuuk.

Tusass A/S-ip Niuernermi piumasaqaatai 1. maaji 2019-imeersut

Niuernermi piumasaqaatit uku Nunatsinni Alllakkanik nassiussinernut atuupput. Niuernermi piumasaqaatinut tapiliussatut Allakkerineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 3, 15. april 2011- meersumi malittarisassat kiisalu Tusassip allakkanik inger- lassisarnermi pisussaaffii kisermaassisussaatitaaneralu il.il. pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 9, 24. juni 2011-meersoq aammattaaq atuupput.

Nunatsinni Allakkat tassaapput allakkat Tusassimut tunniunneqartut Kalaallit Nunaanni tigusisussamut nassiunneqartussat.

1. ALLAKKAT (A prioritaire-t)

1.1 Kiffartuussinermi pitsaassutsikkullu anguniakkat

Allakkat (A prioritaire-t) nalinginnaasumik ingerlanneqartarput timmisartukkut siullikkut, angallassisartullu avataaneersut atorneqartarput.

Pisut ilaanni allagaq (A prioritaire) umiarsuakkoortillugu pilertornerusumik ingerlanne- qarsinnaasarpoq.

Inoqutigiinnut ataatsinut sapaatip akunneranut ikinnerpaamik ataasiarluni allakkanik (A prioritaire-nik) aatsisoqartarpoq. Illoqarfinni ukunani taamaallaat aatsisoqartarpoq Aasiaat, Ilulissat, Maniitsoq, Nanortalik, Narsaq, Nuuk/Nuussuaq, Paamiut, Qaqortoq, Qasigiannguit, Qeqertarsuaq, Sisimiut, Tasiilaq, Upernavik kiisalu Uummannaq.

Nunaqarfinni, isorliunerusuni, sumiiffinni kommunet aggugaanerisa avataanniittuni, savaateqarfinni, piniariartarfinni, aasisarfinni assigisaannilu allakkanik aatsisoqarneq ajorpoq.

Allakkat (A prioritaire-t) allakkerivimmut eqqunneqarniariaraangata, illoqarfinni allakkerivinni bokselinnut ingerlaannaq ulluinnarni nal. 08.00-ip 15.00-illu akornanni. Illoqarfigisap iluani allakkat akeqartinneqarput Økonomibreve-tut (B - umiarsuak- koortitatut). Allakkerivinni bokselinnut allakkat, allakkerivimmut ulluinnarni nal. 15.00 sioqqullugu tunniunneqartut, boksemut ulloq taanna ikineqartarput. Ulluinnaat tassaapput ataatsinngornermiit tallimanngornermut.

Illoqarfinni nunaqarfinnilu allakkanik nalinginnaasunik agguaassiviuneq ajortuni allakkat nalinginnaasut Tusassip suleqatigisaanut aaneqarsinnaapput. Allakkat ullut

14-it qaangiunneranni aaneqanngitsut nassiussisumut utertinneqartarput.

1.2 Allakkat angissusissaat

Allakkat tamarmik angissutsit taaneqartut qaangersimassanngilaat: Minnerpaaffissaq: 14 x 9 cm. Allagaq ammalortutut amilimasutulluunniit isikkoqaruni: takissuseq 10 cm aamma takissuseq + 2 x diameter/portussuseq = 17 cm.

Annerpaaffissaq: takissuseq 60 cm aamma takissuseq + silissuseq + portussuseq

= 90 cm. Allagaq ammalortutut amilimasutulluunniit isikkoqaruni: takissuseq 90 cm aamma takissuseq + 2 x diameter/portussuseq = 104 cm.

1.3 Oqimaassuseq

Allakkap poortuutini ilanngullugu oqimaannerpaaffissaraa 2 kg.

1.4 Imai

Allagaq makkuninnga imaqassanngilaq:

• Aningaasat, check-it angalanermi atugassat, allagartaatit, saffiugassat erlinnartut, soorlu platin, guulti aamma sølvi, ujaqqat erlinnartut kiisalu pigisat akisuut. Allakkat imaat tamakku taamaattoq killilikkamik nalilerlugit Allakkatut tammatsaalisatut ima- luunniit Allakkatut nalilittut nassiunneqarsinnaapput. Allagartaatitut paasineqassapput akiitsut allagartaat, aktiat, check-it cross-igaanngitsut, akiitsukkanut uppernarsaatit, nalilinnut uppernarsaatit aammalu allagartaatit allat aningaasanik nalilinnut upper- narsaataasut aammalu allagartaammik tigumminnittup kinaaneranik uppernarsaa- suusunik allagartaammik tunniussinissamut, allagartaat naapertorlugu aningaasanik akilerneqarnissamut, pigisat nuunneqarsinnaasut tigunissaannik piumasaqarnermut imaluunniit allagartaat naapertorlugu kiffartuussinermik sullinneqarnissamik piumasaqarnermut.

• Imarisat ulorianaatillit. Imarisat ulorianaatillit tassaapput akuutissat atortussalluunniit, ilutsimikkut akumikkulluunniit inunnut, uumasunut, avatangiisinut (assersuutigalugu nioqqutissiornermi maskinanut aamma nassiussanut allanut) imaluunniit angallassissutigisanut ulorianaateqarsinnaasut.

• Nunap immallu uumasui uumasut, tassani pineqarlutik igutsaat, sullerngit sullineqati- minnik ajoqutaasunik akiuisussat (rovmider), uumasullu allat qimerloqanngitsut.

• Imassat, qaartartut assigisaallu ilanngullugit.

• Nioqqutissiat peqquserlulluni assilisat salloqittaasiallu.

• Inuit timaasa uumasullu toqungasut sinnikui.¨

• Litium batterit imaluunniit cellit

- Lithium cellit imaluunniit lithium batterit, atortunut ikkunneqanngitsut ulorinartutut naatsorsuunneqartput taamaattumik allakkatigut nassiunneqarsinnaanngillat.

- Allakkat amerlanerpaamik lithium cellinik sisamanik atortunut ikkunneqarsimasunik imaluunniit lithium batterinik marlunnik atortunut ikkunneqarsimasunik.

- Lithium cellit imaluunniit lithium batterit atortunut ikkunnikut, sanaartortup sillimanissakkut amingartumik isumannaarneqarsimasutut oqaatigisai, amingartut, ajortissimasulluunniit, kissatsitseruloorsinnaasut imaluunniit ikuallatsitsisinnaasut imaluunniit qamittoortitsisinnaasut allakkatigut nassiunneqarsinnaanngillat.

Imaasa killissat makku qaangersimassanngilaat:

- Lithiummetal imaluunniit lithiumlegering celliniittut 1 g pr. qaangersimassanngilaat.

- Cellit lithiumionillit annerpaamik annertussuseqassapput 20 Wh cellimut ataatsimut.

- Batterini lithiummetalip imal. lithiumlegeringip batterimi ataatsimimi 2 g lithium qaangersimassanngilaaq.

- Batterit lithiumionillit annerpaamik 100 Wh baterimi ataatsimi.

1.5 Poortorneri

Nassiussisup allakkap poortorneqarluarnissaa imaluunniit poortorneqarnani isuman- naatsumik nassiunneqarsinnaanissaa akisussaaffigaa, taamaalilluni nalinginnaasumik allakkerinikkut suliarineqarnerani imaasa isumannaatsumik illersorneqarnerat qulak- keerneqarsinnaaqqullugu, kiisalu allakkap nassiussanik allanik, Tusassimik allanilluunniit ajoqusiisinnaanera pinngitsoortissinnaqqullugu.

Imarisat qajannartut imaluunniit imerpalasut poortuutissat Tusassip akuerisai poortuutigalugit taamaallaat nassiunneqarsinnaapput. Allakkat imerpalasunik imallit milluaasinnaasunik ilormioqassapput nassiussap imaanik tamakkiisumik milluaasinnaasumik.

1.6 Allakkerivimmut tunniussineq

Nassiussisup allagaq nassiussassanngorlugu ukununnga tunniussinnaavaa:

1. Allakkerivimmut

2. Tusassimit nivinngaatiterneqarsimasunut allakkanik nakkartitsivinnut. 1.7 Piumasaqarsinnaatitaaffik

Allakkami tigusisussatut qaatiguuliussamut tunniunneqarnissaata imaluunniit nalunaru- tigineqarnissaata tungaanut, nassiussisup allagaq utertikkumallugu allamulluunniit tun- niussassanngorlugu piumasaqaatigisinnaavaa. Tusass allakkap utertinneqartup nassiunneqarnermini akianik utertitsineq ajorpoq. Nassiussisup piumasaqarsinnaatitaaf- fik atorsimappagu, Tusass suliassap allanngorteqquneqarneranut suliakker- suummut akiliuteqartitsisinnaatitaavoq. Akiliuteqartitsineq siusinnerpaamik akileqqune- qassaaq, nassiussaq allakkerivimmit nassiussivigisamut ingerlatinneqareersimappat.

1.8 Tigusisussamut tunniussineq

Kiffartuussinermi anguniakkani imm. 1.1 naapertorlugu, Tusass Kalaallit Nunaanni allakkanik najukkamut allakkami allassimasumut agguaassisarpoq. Pisuni immikkut ittuni, tassa tigusisussami pissutsit agguaassineq ajornartippassuk imaluun- niit agguaassineq ajoquserfiusinnaappat, Tusass pisinnaatitaavoq allakkanik agguaassinnginnissamik, assersuutigalugu najukkami qimmeqarsimappat pitoqqanngitsumik kiisisinnaasumillu, aputaajaasoqarsimanngippat/ujaraaralersuisoqarsimanngippat, imaluuniit allakkanik nakkartitsiveqanngippat.

Tusass – assersuutigalugu tigusisussanut hotelini najugaqartunut, napparsi- mavinnut, napparsimasunik paaqqinniffinnut, kollegianut assigisaannulluunniit immik- kut isumaqatigiissuteqarsimanngikkaangata. Najukkami pineqartumi allakkanut ikioraavimmi, allakkanik matukkut nakkartitsivimmi imaluunniit allakkanut issoraavimmi tigusisussap aqqa allassimanngippat, Tusassip allakkat utertissavai. Tamatuma kingorna tigusisussap imaluunniit tigusisinnaasutut piginnaatinneqartup allagaq allakkerivimmut aasinnaavaa inuttut uppernarsaammik takutitsinikkut aammalu ullup aaneqarfissaatut eqqaasitsissummi allassimasup qaangiutinnginnerani. Aaneqarnissaanut killissaritinneqartartut nalinginnaasumik tassaasarput ullut 14-it.

Tusassip allagaq tigusisussamut tunniussinnaanngippagu aammalu killissarititaasoq qaangiutereersimappat, allagaq nassiussisumut utertinneqassaaq.

1.9 Najukkamit nuunneq

Tigusisussap allamut nuunneq Tusassimut nalunaautigisimappagu, piffissami nalinginnaasumik qaammatinik arfinilinnik sivisussuseqartumi allakkat akeqanngitsumik najukkamut nutaamut ingerlateqqinneqartarput.

Nassiussisup allagaq nalunaaqutsersimappagu „tigusisussaq nuuissorsimappat utertin- neqassaaq“, nassiussap utertinnerani Tusassip najugaq nutaaq nassitsisumut nalunaarutigissavaa.

Tusassip aammattaaq najugaq nutaaq pillugu nassiussisoq paasissutississin- naavaa, tamanna pillugu immikkut isumaqatigiissuteqartoqarsimappat, soorlu nuunner- mut allagartaq pillugu.

Najugaq pillugu paasissutissat nassiussisumut tunniunneqanngisaannarput, tigusisussap ersarilluinnaqqissaartumik Tusass qinnuigisimappagu najugaq isertuunneqassa- soq.

1.10 Allakkat apuunneqarsinnaanngitsut

Allakkat apuunneqarsinnaanngitsut nassiussisuminnut utertinneqartarput. Assersuutigalugu makku pissutaallutik nassiussat apuunneqarsinnaasanngillat: Tigusiumasoqanngilaq, tigusisussaq najukkami ilisarisimaneqanngilaq, qaatiguuliornera amigarpoq assigisaallu.

1.11 Allakkerinermi isertuussisussaaneq allakkanillu ammaaneq

Nassiussisup allakkerivimmik atuineri sumulluunniit tunngasut Tusassip isertuus- sassarai. Pisuni immikkorluinnaq ittuni Kalaallit Nunaanni Ilanngaaserinermut oqartussaa- sunut kiisalu Kalaallit Nunaanni Politeeqarnermut oqartussaasunut tunngassuteqartuni, Tusass taamaattoq paasissutissanik taakkununnga tunniussisussanngortinneqar- sinnaavoq.

Nassiussat apuunneqarsinnaanngitsut pillugit pisuni immikkut illuinnartuni Tusass pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 9, 24. juni 2011-meer- sumi allassimasunut ilaasuni, Tusass allakkanik ammaasin-naatitaavoq

Allakkat tigusisussamut tunniunneqarsinnaanngitsut uterfissaqanngitsullu nassiunneraniit qaammatit pingasut qaangiuppata aserorterneqassapput.

Tammatsaalisatut nalilittullu nassiussat tigusisussamut tunniunneqarsinnaanngippata uterfissaqanngippatalu nassiunneraniit qaammatit 12 qaangiuppata aserorterneqassapput.

1.12 Allakkap akilernera

Allagaq frimærkinik, franko-mik naqitsimmik, PP-mik naqitsimmik imaluunniit tigusisus- sap akiligassaanik (immikkut ittumik tigusisussaq tamatuminnga Tusassimut isumaqatiissuteqartarpoq) akilerneqassaaq.

„PP-mik naqitsit” allakkerivimmi pineqarsinnaavoq. Malittarisassat Tusassip aalajangersagai malillugit PP-mik naqitaq nassiussamut nipitinneqassaaq.

Naqitsit PP atorneqarsinnaavoq makku piumasaqaatit malinneqarpata:

• Nassiussassat allakkerivimmut tunniunneqarsimassapput

• Nassiussassat ikinnerpaamik 50-it assigiit tunniunneqarsimassapput (aki, angissuseq oqimaassuserlu assigiiussallutik).

• Misiliutaasussaq ataaseq Tusassimut tunniunneqarsimassaaq

• Nassiussassat tunniunneqartut nassiussisumit ataatsimit pisuussapput

• Nassiussassami nassiussisup aqqa najugaalu ersissapput.

Tusass suliffeqarfiit inuussutissarsiummik ingerlatallit frankeringsmaskinamik atueqqullugit piumaffigisinnaavai. Maskinamik taamaattumik pisaartoqassappat aningaa- sartuutit taamaalilluni Tusassip akilissavai.

1.13 Akit

Akit qaqugukkulluunniit atuuttut allattorsimaffiat www.tusass.gl -imi aammalu allakkerivinni . Akinik allanngortoqartillugu nunatsinni tusagassiuutit aqqutigalugit taman- na pillugu ilisimatitsisoqassaaq.

Allakkat frimærkilerneqanngitsut imaluunniit amigartumik frimærkilerneqarsimasut nassiussisup angallasseqqusineratut ingerlanneqassapput. Tusass kiffartuus- sinermut taamaattumut frimærkiliinermut amigartumut tassunga kiisalu allaffissorner- mut akiliummik nassiussisoq akiligassaanik nassissinnaavaa. Akitsuutip angissusaa akit allattorsimaffianni allakkerivinniittuni takuneqarsinnaavoq. Nassiussisup kinaanera Tusassip ilisimanngippagu, allaffissornermi akiliut frimærkilerneranilu amigaataasoq akilerlugit tigusisussamut nassiussaq tunniunneqarsinnaavoq.

1.14 Akiliineq

Nassiussineq aningaasanngorlugu akilerneqassaaq nassitsisoq akiligassarsinissamik alla- ganngorlugu Tusassimik isumaqatigiissuteqarsimanngippat.

1.15 Taarsiissuteqartarneq

Tusass allakkap kinguaattoorneranut, tammarneranut imaluunniit ajoquserne- qarsimaneranut taarsiissuteqarneq ajorpoq.

Tusassip taarsiissuteqartussaaneranut Namminersorlutik Oqartussat nalunaa- rutaanni nr. 9, 24. juni 2011-meersumi malittarisassat aamma atuupput.

Niuernermi piumasaqaatini ukunani allakkat imaannut poortorneqarsimanissaannullu piumasaqaataasunik malinninnginnerup kingunerisaanik Tusassip annaasaqaa- tigisaanut tunngatillugu, tassalu imm. 4.0-imi aamma 5.0-imi piumasaqaatinut kiisalu Allakkanut Tammatsaalisanut tunngatillugu imm. 3.1-imi piumasaqaatinut aammalu Allakkanut Nalilinnut imm. 4.1-imi, 4.2-mi, 4.3-mi aamma 4.4-mi piumasaqaatinut tun- ngatillugu, nassiussisoq pisussaavoq Tusass tamanik annaasaqatsaalissallugu. Tamakku saniatigut Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarnerup malittarisassai nalinginnaa- sut malillugit nassiussisoq taarsiisussaatitaavoq.

1.16 Maalaarutit

Nassiussisup tigusisussalluunniit Tusass allakkamik ingerlassinera pillugu maa- laarutiginiaruniuk, maalaarutini najukkami allakkerivimmut tunniussimassavaa nassiussap Tusassimut tunniunneraniit qaammatit 12-it qaangiutsinnagit. Allakkeriviup aalajangernera Tusass, Qullersaqarfik, Postboks 9999, 3900 Nuummut ingerla- tinneqassaaq aalajangiiffigisassatut.

Tusassip Qullersaqarfiata aalajangernera Naalakkersuisunut maalaarutigineqar- sinnaavoq. Inatsisartut inatsisaanni nr. 3, 15. april 2011-meersumi § 22a naapertorlugu aalajangiinerup maalaarutigineqartup tigunerata kingorna, sap. ak. sisamat qaangiutsin- nagit maalaarutiginnittoqarsinnaavoq.

2. ØKONOMIBREVE-t (B-t / umiarsuakkut nassiussat)

Økonomibreve-t (B-t) Allakkanut (A-nut) tunngatillugu niuernermi piumasaqaatinut ilaap- put, takuuk imm. 1, makkuninngali allaassuteqarlutik:

2.1 Kiffartuussinermi pitsaassutsimillu anguniakkat

Økonomibreve-nut (B-nut) anguniagaavoq, Økonomibreve-t (B-t) umiarsuarmut aallar- tussamut ilaatinneqarnissaat.

Økonomibreve-t (B-t) allakkanut boksilinnut ingerlasut, allakkerivimmut tikiunneqar- ner- mik kingorna kingusinnerpaamik ulluinnarmi siullermi ikiorarneqassapput.

2.2 Nalunaaqutsiineq

Økonomibrev-ip (B-p) kimukartuunerata allaffissartaani nalunaaqutserneqassaaq/-me- qqilerneqassaaq „B”-mik. Allagaq Økonomibrev-itut nalunaaqutserneqarsiman-ngippat allakkatut timmisartukkoortutut (A-tut) akeqartussanngorlugu pineqassaaq.

3. TAMMATSAALIINEQ

Allakkat (A-t) aamma Økonomibreve-t (B-t) tammatsaalisanngorlugit nassiunneqartut, Allakkanut (A-nut) aamma Økonomibreve-nut (B-nut) niuernermi piumasaqaatinut ilaap- put, takuuk imm. 1 aamma 2, makkuninngali allaassuteqarlutik:

3.1 Imai

Allagaq Tammatsaalisaq aningaasanik aamma/imaluunniit allagartaatinik allakkami ataat-

simi annerpaamik kr. 500-nik nalilinnik imaqarsinnaatitaavoq.

Allagartaatit nalingat naatsorsorneqartarpoq allagartaatip nalinga allassimasoq tunnga- vigalugu.. Tusassip aningaasanngorlugu nalingata nassitsisumit uppernarsarneqarnissaa piumasarisinnaavaa.

3.2 Nalunaaqutsiineq

Allakkap Tammatsaalisap kimukartuunerata allaffissartaani nalunaaqutserneqassaaq/ meqqilerneqassaaq „R”-imik imaluunniit „Rekommanderet”-imik.

3.3 Allakkerivimmut tunniussineq

Allagaq Tammatsaalisaq allakkerivimmut tunniunneqassaaq. Tunniussinermi nassius- sisup immersorsinnaavaa tunniussinermut immersugassiaq uppernarsaatissaq, tassani nassiussisup allassinnaallugu nassiussisup tigusisussallu najugaa. Immersugassiap immer- sorneqarsimasup Tusassip tigusimaneranut uppernarsaasissavaa atsiornikkut.

3.4 Tigusisussamut tunniussineq

Tusassip Allagaq Tammatsaalisaq atsiortitsinikkut tunniutissavaa. Allagaq Tammatsaalisaq Poortugaasivimmiit tunniunneqarsinnaavoq, tassani kodi namminerisaq

tigusisussamut nassiunneqartoq Poortugaasivimmilu atorneqartussaq, poortukkap tigune- ranut uppernarsaatitut isigineqarpoq.

3.5 Taarsiissuteqarneq

Tusass Allakkap Tammatsaalisap kinguaattoorneranut taarsiissuteqarneq ajor- poq. Allagaq Tammatsaalisaq tammarsimappat, annaasap nalinga apeqqutaatinnagu Tusass nassiussisumut kr. 500-nik taarsiisarpoq. Allagaq Tammatsaalisaq innar- lerneqarsimappat imarisaaluunniit tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit annaaneqarsi- mappat, tamanna kr. 500-it angullugit taarserneqartarpoq.

Tusassili taarsiisussaaneq ajorpoq tammarnera innarlerneraluunniit nassitsisup kukkunerippagu, nassiussap qanoq iluseqarnera, qajannartumik poortorneqarsimappat imaluunniit pissutsit Tusassip ingalassinnaanngisai atuuppata kingunerilu Tusassip pinngitsoortissinnaanagit.

Iluaqutissanut annaasanut, ujariatsinermut, nalikillinerani annaasanut imaluunniit ajoqu- sernerup toqqaannanngikkaluartumik kingunerisaanut allanut taarsiisoqarneq ajorpoq.

Taarsiisoqarnissaanik piumasaqarneq nassiussisumit Tusassimut nalunaaruti- gineqartussaavoq Allakkap Tammatsaalisap Tusassimut tunniunneqarneranit qaammatit 12-it qaangiutsinnagit, taakkulu qaangerneqarsimappata taarseeqqusissut atorunnaartarpoq.

4. ALLAKKAT NALILLIT

Allakkat (A-t) Nalilittut nassiunneqartut Allakkanut (A-nut) niuernermi piumasaqaatini imm. 1 naapertorlugu ilaapput, taamaattorli makkuninnga allaassuteqarlutik:

4.1 Imai

Allagaq Nalilik aningaasanik aamma/imaluunniit allagartaatinik allakkami ataatsimi annerpaamik kr. 25.000-nik nalilinnik imaqarsinnaatitaavoq.

Allagartaatit nalingat naatsorsorneqartarpoq allagartaatip nalinga allassimasoq tunnga- vigalugu. Allagartaammi aningaasat nalinganik allassimasoqanngippat imaluunniit alla- gartaammi allassimasup aningaasat naligisarpiaat assiginngippagu, aningaasat allagar- taammi allassimasut allanneqassapput. Tusassip aningaasanngorlugu nalingata nassiussisumit uppernarsarneqarnissaa piumasarisinnaavaa.

4.2 Nalunaaqutsiineq

Allagaq Nalilik allakkap saqqaani nalunaaqutserneqassaaq „Værdi”-mik, imaatalu nali- nga koruuninngorlugu allanneqassalluni. Naliliussatut allanneqartup Allakkap Nalillip imarisaata nalinga sinnersimassanngilaa, ajornanngilarli imaata nalingata ilaannaata allanneqarsinnaanera. Allakkanut Nalilinnut aningaasanik aamma/imaluunniit allagar- taatinik imalinnut tunngatillugu naliliussap nalinga allanneqarsimasoq imaanut tamati- gut naapertuutissaaq.

4.3 Allakkap akilernera

Allakkat Nalillit frimærkinik imaluunniit franko-mik akilerneqassapput.

Allakkap saqqaanut minnerpaamik centimeterip affaanik akuttussuseqarlutik allakkallu puuata sinaaniit minnerpaamik centimeterip affaanik ilorpasinnerullutik frimærkit nipi- tinneqassapput. Franko atorneqassappat allakkap puuanut toqqarlugu naqinneqassaaq.

4.4 Poortorneri

Allakkat Nalillit poortornerat ima qajannaatsigissaaq imatullu suliarineqarsimassalluni susassaqanngitsunit ammarniarneqarsimanera takuneqanngitsoorsinnaassanani. Allakkat Nalillit naqissuserneqarsimassapput lak-iusumik nipitittakkamilluunniit. Allakkap Nalillip puuata sinai qalipaasigaassanngillat imaluunniit allagartaligaassanani nipitittakkamik il.il., taamaallaat frimærkinik allakkerinermilu allagartaliussanik nipititsiffigineqarsimassalluni. Allakkanik Nalilinnik nassiussinermi aningaasat aggorsimasut pineqartillugit, poortorne- qarsimanissaat malittarisassaqarpoq immikkut ittunik. Tamanna pillugu paasissutissat annertunerusut allakkerivimmi pineqarsinnaapput.

4.5 Allakkerivimmut tunniussineq

Allagaq Nalilik allakkerivimmut tunniunneqassaaq. Tunniussinermi nassiussisup immer- sorsinnaavaa tunniussinermut immersugassiaq uppernarsaatissaq, tassani nassiussisup allassinnaallugu nassiussisup tigusisussallu najugaa. Immersugassiap immersorneqarsi- masup Tusassip tigusimaneranut uppernarsaasissavaa atsiornikkut.

4.6 Tigusisussamut tunniussineq

Tusassip Allagaq Nalilik atsiortitsinikkut tunniutissavaa.

4.7 Taarsiissuteqarneq

Tusass Allakkap Nalillip kinguaattoorneranut taarsiissuteqarneq ajorpoq. Allagaq Nalilik innarlerneqarsimappat tammarsimappalluunniit Tusass taarsiisussaavoq, taamaattorli annerpaamik angissuseqassalluni Allakkap Nalillip nalingata allassimasup nalinganik.

Tusassili taarsiisussaaneq ajorpoq tammarnera innarlerneraluunniit nassitsisup kukkunerippagu, nassiussap qanoq iluseqarnera, qajannartumik poortorneqarsimappat imaluunniit pissutsit Tusassip ingalassinnaanngisai atuuppata kingunerilu Tusassip pinngitsoortissinnaanagit.

Iluaqutissanut annaasanut, ujariatsinermut, nalikillinerani annaasanut imaluunniit ajoqu- sernerup toqqaannanngikkaluartumik kingunerisaanut allanut taarsiisoqarneq ajorpoq.

Taarsiisoqarnissaanik piumasaqarneq nassiussisumit Tusassimut nalunaarutigine- qartussaavoq Allakkap Nalillip Tusassimut tunniunneqarneranit qaammatit 12-it qaangiutsinnagit, taakkulu qaangerneqarsimappata taarseeqqusissut atorunnaartarpoq.

5. NASSIUSSAT AKILEQQAARLUGIT TIGUSASSAT

Allakkat (A-t) aamma Økonomibreve-t (B-t), Akileqqaarlugit tiguneqartussanngorlugit nas- siunneqartut Allakkanut (A-nut) aamma Økonomibreve-nut (B-nut) niuernermi piumasa- qaatinut ilaapput, takuuk imm. 1 aamma 2, taamaattorli makkuninnga allaassuteqarlutik: Aningaasat Tusassip tigusisussamit akileqqusassai kr. 10.000-init amerlaneru- simappata, nassiussaq Allakkatut Tammatsaalisatut imaluunniit Allakkatut Nalilittut nas- siunneqassaaq.

5.1 Nalunaaqutsiineq

Allakkamik Akileqqaarlugu tigusassanngorlugu nassiussinermi nassiussisup immersugas- siaq immersussavaa allallugu nassiussisoq tigusisussarlu, kiisalu tigusisussamit akilerne- qartussat aningaasat angissusaat.

5.2 Allakkerivimmut tunniussineq

Allagaq Akileqqaarlugu tiguneqartussaq allakkerivimmut tunniunneqassaaq.

5.3 Piumasaqarsinnaatitaaffik

Allakkami tigusisussatut allassimasumut nassiussap tunniunneqarnissaata imaluunniit nalunaarutigineqarnissaata tungaanut nassitsisuusoq piumasaqarsinnaatitaaffeqarpoq, nassiussaq allamut tigusissusamut allanngortissinnaallugu imaluunniit akilertinniakkap aningaasartaa allanngorsinnaallugu akilersinnaguluunniit tunniunneqartussanngorsinnaal- lugu.

Tusass allakkap utertinneqartup nassiunneqarnermini akianik utertitsineq ajor- poq. Nassiussisup piumasaqarsinnaatitaaffini atorsimappagu, suliassap allanngortinneqar- nissaa pillugu Tusass nassiussisoq akitsuummik akiliuteqartissinnaavaa.

5.4 Tigusisussamut tunniussineq

Tusassip allagaq Akileqqaarlugu tiguneqartussaq tunniutissavaa akiligassar- taata kiisalu akiliutigisap tigusisussaanut nuunneqarneranut akitsuutip akilerneqarnerati- gut.

5.5 Taarsiissuteqarneq

Tusassip allakkamik Akileqqaarlugu tiguneqartussamik tigusisussamut tunnius- sippat immersugassiami nassitsisup allassimasai aningaasat akilersinngitsoorlugit, nassit- sisup piumasarisinnaavaa aningaasat pineqartut Tusassimit akilerneqarnissaat.

6. TAPPIITSUNUT NASSIUSSAT

Allakkat tappiitsut attaveqatigiinnissamut atugassaannaaviinik imallit, Tappiitsunut nas- siussatut ingerlatinneqarsinnaapput. Tappiitsunut nassiussat nassiussinerit toqqarneqartut naapertorlugit niuernermi piumasaqaatini ilaatinneqarput, taamaattorli makkuninnga allaassuteqarlutik:

6.1 Oqimaassuseq

Tappiitsumut nassiussaq annerpaamik 7 kilonik oqimaassuseqassaaq.

6.2 Akia

Tappiitsunut nassiussat, allakkanut qaatiguuliorneqarsimasunut piumasaqaatit iluanni angissusissanik naammassinnissimappata, akeqanngitsumik nassiunneqartarput.

Akeqanngitsumik nassiussineq peqatigiiffiit aalajangersimasumik taaneqartut, suliniaqa- tigiiffiit assigisaasalu ilaannut taamaallaat atuuppoq kiisalu atuulluni kassettebånd-inut

a) tappiitsumiit tappiitsumut nassiunneqarpata, imaluunniit b) tappiitsumiit isigisumut inuttut attaveqatigiinnertut atorneqartunut. Akeqanngitsumik nassiussineq aammattaaq atuuppoq allatat qattusuunngorlugit imaluunniit toornerit atorlugit allatanut, kiisalu allak- kanut naqitassianullu tappiitsunut atugassianut. Malitassat pillugit allakkerivik paasissutis- siinerusinnaavoq.

6.3 Nalunaaqutsiineq

Tappiitsunut nassiussat ilisarnaaserneqartussaapput nipititassamik immikkut ittumik allak- kerivimmi pineqarsinnaasumik.

Tusassip Niuernermi piumasaqaatai 1. maj 2019-imeersut

Niuernermi piumasaqaatit uku Nunanut allanut Alllakkanik nassiussinernut atuup- put. Niuernermi piumasaqaatinut tapiliussatut Allakkerineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 3, 15. april 2011-meersumi malittarisassat kiisalu Tusassip allakkanik ingerlassisarnermi pisussaaffii kisermaassisussaatitaaneralu il.il. pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 9, 24. juni 2011-meersoq aammat- taaq atuupput.

Nunanut allanut Allakkat tassaapput allakkat nunani allani tigusisussanut, aamma Savalimmiuni Danmarkimilu tigusisussanut nassiunneqartussanngorlugit Tusassimut tunniunneqartut.

1. ALLAKKAT (A Prioritaire-t)

1.1 Ingerlanneqarnerisa sivisussusaat

Allakkat (A Prioritairet) ingerlanneqarnerisa sivisussusaannut nuna nassiunne- qarfiat apeqqutaavoq. Nunanut tigusisussanut ingerlanneqarnerisa sivisussusaat pillugit allakkeriviit annertunerusumik paasissutissiisinnaapput.

1.2 Angissutsit

Allakkat tamarmik angissutsit taaneqartut qaangersimassanngilaat: Minnerpaaffissaq: 14 x 9 cm. Allagaq imusatut amilimasutulluunniit isikkoqa- runi: takissuseq 10 cm aamma takissuseq + 2 x diameter/portussuseq = 17 cm. Annerpaaffissaq: takissuseq 60 cm aamma takissuseq + silissuseq + portus suseq = 90 cm. Allagaq imusatut amilimasutulluunniit isikkoqaruni: takissuseq 90 cm aamma takissuseq + 2 x diameter/ portussuseq = 104 cm.

1.3 Oqimaassuseq

Allakkap poortuutini ilanngullugu oqimaannerpaaffissaraa 2 kg.

1.4 Imai

Allakkap imaa akitsuusigassaanersoq kiisalu nunami tigusisussami malittarisas- sat malillugit allakkap imai nunamut nassitsivigisamut eqqunneqarsinnaasuu- nersut, taamaappallu malitassat suut tunngavigalugit tamatuma pisinnaanera misissussallugu nassiussisup akisussaaffigaa. Tusass pissutsit tamakku misissorneq ajorpai aammalu tamakku pillugit siunnersuisinnaanani, taarsiullu- guli nassiussisumut innersuussutigisarlugu nunap nassitsiviusussap oqartussaasui, soorlu aallartitaqarfeqarfii konsulateqarfiiluunniit saaffigeqqullugit.

Allagaq makkuninnga imaqaqqusaanngilaq:

• Aningaasat, checkit angalanermi atugassat, allagartaatit, saffiugassat erlinnar- tut, soorlu platin, guulti aamma sølvi, ujaqqat erlinnartut kiisalu pigisat akisuut. Allakkat imaat tamakku taamaattoq killilikkamik nalilerlugit Allakkatut tammat- saalisatut imaluunniit Allakkatut nalilittut

nassiunneqarsinnaapput. Allagartaatitut paasineqassapput akiitsut allagartaat, aktiat, checkit crossigaanngitsut, akiitsuk- kanut uppernarsaatit, nalilinnut uppernarsaatit aammalu allagartaatit allat anin- gaasanik nalilinnut uppernarsaataasut aammalu allagartaammik tigumminnittup kinaaneranik uppernarsaasuusunik allagartaammik tunniussinissamut, allagartaat naapertorlugu aningaasanik akilerneqarnissamut, pigisat nuunneqarsinnaasut tigunissaannik piumasaqarnermut imaluunniit allagartaat naapertorlugu kiffar- tuussinermik sullinneqarnissamik piumasaqarnermut.

• Imarisat ulorianaatillit. Imarisat ulorianaatillit tassaapput akuutissat atortussal luunniit, ilutsimikkut akumikkulluunniit inunnut, uumasunut, avatangiisinut (assersuutigalugu nioqqutissiornermi maskinanut aamma nassiussanut allanut) imaluunniit angallassissutigisanut ulorianaateqarsinnaasut.

• Nunap immallu uumasui uumasut, tassani pineqarlutik igutsaat, sullerngit sullineqatiminnik ajoqutaasunik akiuisussat (rovmider), uumasullu allat qimer- loqanngitsut.

• Aallaasit

• Imassat, qaartartut assigisaallu ilanngullugit.

• Nioqqutissat peqquserlulluni assilisat salloqittaasiallu.

• Inuit timaasa uumasullu toqungasut sinnikui.

• Litium batterit imaluunniit cellit

- Lithium cellit imaluunniit lithium batterit, atortunut ikkunneqanngitsut ulorinartutut naatsorsuunneqartput taamaattumik allakkatigut nassiunneqarsinnaanngillat.

- Allakkat amerlanerpaamik lithium cellinik sisamanik atortunut ikkunneqarsimasunik imaluunniit lithium batterinik marlunnik atortunut ikkunneqarsimasunik.

- Lithium cellit imaluunniit lithium batterit atortunut ikkunnikut, sanaartortup sillimanissakkut amingartumik isumannaarneqarsimasutut oqaatigisai, amingartut, ajortissimasulluunniit, kissatsitseruloorsinnaasut imaluunniit ikuallatsitsisinnaasut imaluunniit qamittoortitsisinnaasut allakkatigut nassiunneqarsinnaanngillat.

Imaasa killissat makku qaangersimassanngilaat:

- Lithiummetal imaluunniit lithiumlegering celliniittut 1 g pr. qaangersimassanngilaat.

- Cellit lithiumionillit annerpaamik annertussuseqassapput 20 Wh cellimut ataatsimut.

- Batterini lithiummetalip imal. lithiumlegeringip batterimi ataatsimimi 2 g lithium qaangersimassanngilaaq.

- Batterit lithiumionillit annerpaamik 100 Wh baterimi ataatsimi.

1.5 Poortorneri

Allakkap nalinginnaasumik allakkerinikkut suliarineqarnerani, soorlu maskinamik immikkoortiterinermi, imaasa aserorneqarsinnaajunnaarlugit poortorneqarsima nissaat kiisalu allakkap nassiussanik allanik, Tusassimik allanilluunniit ajoqusiisinnaanerata pinngitsoortinnissaa nassiussisup akisussaaffigaa. Postkortit kisimik pooqartinnagit nassiunneqarsinnaapput. Imarisat qajannartut imaluunniit imerpalasut poortuutissat Tusassip akuerisai poortuutigalugit taamaallaat nassiunneqarsinnaapput.

1.6 Nalunaaqutsiineq

Allakkap (A Prioritairep) saqqaani „Prioritaire" nalunaaqutsiunneqassaaq imaluun- niit meqqilerneqassalluni „A Prioritaire"mik.

1.7 Allakkerivimmut tunniussineq

Nassiussisup allagaq nassiussassanngorlugu ukununnga tunniussinnaavaa:

1. Allakkerivimmut

2. Tusassimit nivinngaatiterneqarsimasunut allakkanut nakkartitsivinnut

1.8 Piumasaqarsinnaatitaaffik

Allakkanik nunanut nassitsiviusunut arlalinnut nassiussinermi allakkami allas- simasumut tunniunneqarfissaminut allakkap tiguneqarnissaata tungaanut, nas- siussisoq allakkap utertinnissaanik imaluunniit tigusisussamut allamut tunniunne- qarnissaanik piumasaqarsinnaatitaavoq. Tusass allakkap utertinneqartup nassiunneqarnermini akianik utertitsineq ajorpoq. Nassiussisup piumasaqarsinnaa- titaaffik atorsimappagu, Tusass suliassap allanngorteqquneqarneranut suliakkersuummut akiliuteqartitsisinnaatitaavoq. Akiliuteqartitsineq siusinnerpaa- mik akileqquneqassaaq, nassiussaq allakkerivimmit nassitsivigissamut ingerlatin- neqareersimappat. Nunami tigusiffiusumi allakkerisoqarfik, pisut ilaanni allakkap allamut ingerlateqqinneqarnerani tapiliussamik akiliisitsisinnaasarpoq.

1.9 Tigusisussamut tunniussineq

Nunami tiguneqarfissaani allakkamik tigusisussamut tunniussinermut malittarisas- sat atuuttut malinneqassapput.

1.10 Allakkat apuunneqarsinnaanngitsut

Allakkat apuunneqarsinnaanngitsut nunami tiguneqarfissaanni malittarisassat atuuttut malillugit suliarineqartarput. Nassiussat apuunneqarsinnaanngitsut tas- saasinnaapput assersuutigalugu makku pissutaallutik:

Tigujumaneqanngilaq, najukkami tigusisussaq ilisarisimaneqanngilaq, najugaq allanneqarsimasoq amigarpoq assigisaallu.

1.11 Allakkerinermi isertuussisussaaneq allakkanillu ammaaneq

Nassiussisup allakkerivimmik atuineri sumulluunniit tunngasut Tusass- ip isertuussassarai. Pisuni immikkorluinnaq ittuni, Kalaallit Nunaanni Ilanngaa- serinermut oqartussaasunut kiisalu Kalaallit Nunaanni Politeeqarnermut oqartus- saasunut tunngassuteqaraangata, Tusass taamaattoq paasissutissanik taakkununnga tunniussisussanngortinneqarsinnaavoq. Nassiussanut apuunneqar- sinnaanngitsunut tunngatillugu

pisuni immikkut illuinnartuni, Namminersorlutik Oqartussat Tusass pillugu nalunaarutaanni nr. 9, 24. juni 2011-meersumi

allassimasunut ilaasut tunngavigalugit, Tusass allakkamik ammaasinnaa- titaavoq.

Allakkat tunniunneqarsinnaanngitsut uterfissaqanngitsullu nassiunneraniit qaammatit pingasut qaangiuppata aserorterneqassapput.

Tammatsaalisatut nalilittullu nassiussat tunniunneqarsinnaanngippata uterfissaqann- gippatalu nassiunneraniit qaammatit 12 qaangiuppata aserorterneqassapput.

1.12 Frimærkilersuineq

Allagaq frimærkinik, frankeringsmaskinamik naqitsimmik, akiusumik akilereersima- sutut naqitsimmik (PP) frimærkilerneqassaaq imaluunniit tigusisussap akiligassaatut nassiunneqassalluni (ufs). „PPmik naqitsit" allakkerivimmi pineqarsinnaavoq. Malittarisassat Tusassip aalajangersagai malillugit PP-mik naqitaq nassius- samut nipitinneqassaaq.

Naqitsit PP atorneqarsinnaavoq piumasaqaatit makku malinneqarpata:

• Nassiussassat allakkerivimmut tunniunneqarsimassapput

• Nassiussassat ikinnerpaamik 50-it assigiit tunniunneqarsimassapput (aki, angis- suseq oqimaassuserlu assigiiussallutik)

• Nassiussassat tunniunneqartut nassiussisumit ataatsimit pisuussapput

• Nassiussassami nassiussisup aqqa najugaalu ersissapput.

Tusass suliffeqarfiit inuussutissarsiummik ingerlatallit frankeringsmaskina- mik atueqqullugit piumaffigisinnaavai. Maskinamik taamaattumik pisaartoqassappat aningaasartuutit taamaalilluni Tusassip akilissavai.

1.13 Akit

Akit qaqugukkulluunniit atuuttut allattorsimaffiat www.post.gl -imi aammalu allakkerivinni takuneqarsinnaapput, tassanilu aamma akit atuuttut tamaasa pillugit paasissutissiisoqartarpoq.

Akinik allanngortoqartillugu nunatsinni tusagassiuutit aqqutigalugit tamanna pillugu ilisimatitsisoqassaaq. Allakkat frimærkilerneqanngitsut imaluunniit amigartumik frimærkilerneqarsimasut nassiussisup angallasseqqusineratut ingerlanneqassapput. Tusass kiffartuussinermut taamaattumut, frimærkiliinermut amigartumut kiisalu allaffissornermut akiliummik nassiussisoq akiligassaanik nassissinnaavaa.

Akitsuutip angissusaa akit allattorsimaffianni allakkerivinniittuni takuneqarsinnaa- voq. Nassiussisup kinaanera Tusassip ilisimanngippagu, frimærkilernerani amigaataasumut nunamilu tiguneqarfigisassaani allakkerinermik suliaqartumut akit- suut tigusisussamut akileqquneqassapput.

1.14 Akiliineq

Nassiussineq aningaasanngorlugu akilerneqassaaq nassiussisoq akiligassarsinissa- mik allaganngorlugu Tusassimik isumaqatigiissuteqarsimanngippat.

1.15 Taarsiissuteqartarneq

Tusass allakkap kinguaattoorneranut, tammarneranut imaluunniit ajoqu- serneqarsimaneranut taarsiissuteqarneq ajorpoq. Universal Postal Union (UPU) naapertorlugu allakkeriviit allat apeqquteqaatinik tigusaqarneq ajorput imaluunniit tammartut misissorneqartarneri imaluunniit allakkat naliginnaasut ajoquserneqarsimanersut.

Tusassip taarsiissuteqartussaaneranut Namminersorlutik Oqartus-sat nalunaarutaanni nr. 9, 24. juni 2011meersumi malittarisassat aamma atuupput. Niuernermi piumasaqaatini ukunani allakkat imaannut poortorneqarsimanissaan- nullu piumasaqaataasunik malinninnginnerup kingunerisaanik Tusassip annaasaqaatigisaanut tunngatillugu, tassalu imm. 1.4mi aamma 1.5imi piumasa- qaatinut kiisalu Allakkanut Tammatsaalisanut tunngatillugu imm. 3.1imi piumasa- qaatinut aammalu Allakkanut Nalilinnut imm. 4.1imi, 4.2mi, 4.3mi aamma 4.4mi piumasaqaatinut tunngatillugu, nassitsisoq pisussaavoq Tusass tamanik annaasaqatsaalissallugu. Tamakku saniatigut Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqar- nerup malittarisassai nalinginnaasut malillugit nassiussisoq taarsiisussaatitaavoq.

1.16 Maalaarutit

Nassiussisup tigusisussalluunniit Tusass allakkamik ingerlassinera pillugu maalaarutiginiaruniuk, maalaarutini najukkami allakkerivimmut tunniussimassavaa nassiussap Tusassimut tunniunneraniit qaammatit 12-it qaangiutsinnagit. Allakkeriviup aalajangernera Tusass, Qullersaqarfik, Postboks 9999,

3900 Nuummut ingerlatinneqassaaq aalajangiiffigisassatut. Tusassip Qullersaqarfiata aalajangernera Naalakkersuisunut maalaarutigineqarsinnaavoq. Inatsisartut inatsisaanni nr. 3, 15. april 2011-meersumi § 22a, imm. 3 naapertorlugu aalajangiinerup maalaarutigineqartup tigunerata kingorna sap. ak. sisamat qaa- ngiutsinnagit maalaarutiginnittoqarsinnaavoq.

2. ØKONOMIBREVE-t (B Economique, umiarsuakkoortut)

Økonomibreve-t (B Economique-t) Allakkanut (A Prioritaire-nut) tunngatillugu niuer- nermi piumasaqaatinut ilaapput, takuuk imm. 1, makkuninngali allaassuteqarlutik:

2.1 Nalunaaqutsiineq

Immikkoortoq peerneqarpoq Økonomibrevnik Danmarkimut nassiussisoqarsinnaajunnaarnikuummat aamma nunanut allanut 21. januaari 2019 aallarnerfigalugu

4. TAPPIITSUNUT NASSIUSSAT

Allakkat tappiitsut attaveqatigiinnissamut atugassaannaannik imallit, Tappiitsunut nassiussatut ingerlatinneqarsinnaapput. Tappiitsunut nassiussat niuernermi piuma- saqaatini nassiussinerit toqqarneqartut atorlugit ilaatinneqarput, taamaattorli mak- kuninnga allaassuteqarlutik:

4.2 Oqimaassuseq

Tappiitsumut nassiussaq annerpaamik 7 kilonik oqimaassuseqassaaq.

4.3 Akia

Tappiitsunut nassiussat allakkanut qaatiguuliorneqarsimasunut piumasaqaatit iluanni angissusissanik naammassinnissimappata akeqanngitsumik Økonomibrev- itut (B Economique-tut) aamma pisut ilaanni Allakkatut (A Prioritaire-tut) nassiun- neqartarput. Akinut qaqugukkulluunniit atuuttunut allattorsimaffiit allakkerivinni takuneqarsinnaapput, allakkerivinnilu akit atuuttut tamaasa pillugit aamma paasissutissiisoqartarpoq. Akeqanngitsumik nassiussineq peqatigiiffinnut, sulinia- qatigiiffinnut assigisaannullu ateqartinneqartunut taamaallaat atuuppoq kiisalu atuulluni kassettebånd-inut a) tappiitsut akornanni taarseeqatigiissutaasunut, imaluunniit b) tappiitsumiit isigisumut inuttut attaveqatigiinnertut atorneqartunut. Akeqanngitsumik nassiussineq aammattaaq atuuppoq allatat qattusuunngorlugit imaluunniit toornerit atorlugit allatanut, kiisalu allakkanut naqitassianullu tappiit- sunut atugassianut. Malitassat pillugit allakkerivik paasissutissiinerusinnaavoq.

4.4 Nalunaaqutsiineq

Tappiitsunut nassiussat ilisarnaaserneqartussaapput nipititassamik immikkut ittumik allakkerivimmi pineqarsinnaasumik.

5. TAPPIITSUNUT NASSIUSSAT

Allakkat tappiitsut attaveqatigiinnissamut atugassaannaannik imallit, Tappiitsunut nassiussatut ingerlatinneqarsinnaapput. Tappiitsunut nassiussat niuernermi piuma- saqaatini nassiussinerit toqqarneqartut atorlugit ilaatinneqarput, taamaattorli mak- kuninnga allaassuteqarlutik:

5.1 Oqimaassuseq

Tappiitsumut nassiussaq annerpaamik 7 kilonik oqimaassuseqassaaq.

5.2 Akia

Tappiitsunut nassiussat ingerlatinneqassapput akeqanngitsumik.

5.3 Nalunaaqutsiineq

Tappiitsunut nassiussat ilisarnaaserneqartussaapput nipititassamik immikkut ittumik allakkerivimmi pineqarsinnaasumik.

Tusass A/S-ip Niuernermi piumasaqaatai 1. maaji 2019-imeersut

Niuernermi piumasaqaatit uku Kalaallit Nunaannut imaluunniit Kalaallit Nunaanniit nunat allat sinnerinut aammalu Tusassip agent-iuffigisaanut nassiussanut DHL Express-inut siunnersuutaapput.

Tusassip DHL Express-it Kalaallit Nunaanniit Danmark minillugu nunat allat sinnerinut nassiussat tigusarpai, taavalu DHL Express-imut agent-itut Kalaallit

Nunaannut nassiussanik tigusisarluni. DHL Express-it Danmarkimi tigusisussanut nas- siunneqarsinnaanngillat, tassani Jetpost atorneqartassaaq.

DHL Ekspress allakkerinerup iluani nioqqutaanngilaq, taamaammat nassiussat DHL Express-it tamarmik malittarisassaqarput DHL Express-imiit suliarineqarsimasunik. DHL-ip tamatumunnga Malitassiai nalinginnaasut innersuussissummi uaniipput: http://www.dhl.dk/content/dam/downloads/dk/express/general_terms_2010_dk.pdf

1.1 Pingaarnersiuineq

DHL Express-it Kalaallit Nunaanniit nunat allat sinnerinut ingerlasussat timmisartuk- kut siullikkut ingerlanneqartarput.

DHL Express-it nunat allat sinneriniit Kalaallit Nunaannut ingerlasussat poortukkat timmisartukkoortussat assigalugit ingerlanneqartarput.

1.2 Imai

Poortukkap imaa akitsuusigassaanersoq kiisalu nunami tigusisussami malittarisassat malillugit Poortukkap imai nunamut nassitsivigisamut eqqunneqarsinnaasuunersut, taamaappallu malitassat suut tunngavigalugit tamatuma pisinnaanera misissussal- lugu nassiussisup akisussaaffigaa. Tusassip pissutsit tamakku misissorneq ajorpai aammalu tamakku pillugit siunnersuisinnaanani, taarsiulluguli nassiussisumut innersuussutigisarlugu nunap nassitsivigisassap oqartussaasui, soorlu aallartitaqarfii konsulateqarfiiluunniit saaffigeqqullugit.

Nassiussaq DHL Express makkuninnga imaqaqqusaanngilaq:

•Pigisat tigussaasut pigisallu nuussassat

•Pequtit ulorianartut inerteqqutaasulluunniit IATA-p (International Air Transport Association) malittarisassaani/ADR-ip isumaqatigiissutaani, ICAO-p (International Civil Aviation Organisation) malitassaanut ilanngussaasut, imaluunniit pisortat kattuffiulluunniit tamatumunnga attuumassuteqartup malittarisassiaaniittut, taak- kununnga ilaallutik sakkut imassallu, peqquserlulluni allanngortitsinerit imaluunniit inerteqqutaasumik kopiiliornerit

•Uumasut, aalisakkat timmissallu uumasut, inuit toqungasut saanikui (aamma ikual- latat)

•Saffiugassat erlinnartut kipparissuliat

•Nioqqutissat akuerisaanngitsunik poortuusikkat ikiaroornartulluunniit

•Akitsuutit allagartaat akileraarnermulluunniit nipitittakkat.

Pequtit tuliuttut angallanneqarnissaminnut tunniunneqassapput DHL-iminngaanniit allaganngorlugu akuersissummik pereersimagaanni, taamaaliortoqarsimanngippat angallanneqarsinnaanngitsutut isigineqassammata:

•Sakkut atortuisa ilaat

•Sullerngit, puulinngortut, qullugissat

•Aningaasanngukkat, aningaasat aggorsimasut, check-it, kreditkort-it imaqanngitsut, nipilersortussanut pisussanullu allanut billetsit nioqqutissallu allat tuniuminartut

•Nappaatinit misissugassat

•Ammit nagguaatsullu tuugaava

•Tupa

•Ujaqqat erlinnartut, pinnersaatit, nalunaaquttat kiisalu pigisat ujaqqanik erlinnartu- nik imallit aamma/imaluunniit saffiugassamik erlinnartumik imallit ataatsimoortut ataatsit katillutik £ 250-it sinnerlugit nalillit aamma nassiussineq ataaseq £ 25.000 nalilik

•Nassiussat ulorianaatillit

•Pigisat pisoqqat (antikvitet-it) aamma eqqumiitsuliat

•Ilusilersuisartumit atisaliat atortuilu £ 250-it sinnerlugit nalillit

•Nioqqutissat asiujasut, soorlu nerisassat

•Nioqqutissat kiassutsimik/nillissutsimik pisariaqartitsisut

•Pigisat soorlu mobiltelefonit atortuilu, atortut ilaat soorlu chip-it, memory stick-it allallu

•Porno-mut tunngasut.

• Litium batterit imaluunniit cellit

Uuliat misissugassat Kalaallit Nunaanniit nunanut allanut taamaallaat nassiunneqarsinnaapput Tusass Air Greenlandimiit akuersissummik piniareerpat aamma imaa nassiussassaappat uloriananngitsoq.

DHL-ip nassiussinermut aningaasartuutai, toqqortarinninnermi aningaasartuutai, DHL-ip atuisoq allaluunniit kinaagaluarnersoq sinnerlugu, tassunga ilanngullugu pis- sarsiassaqartuusoq, akitsuusiinernut akileraarutinullu akiligai tamaasa atuisup akili-

gassarai taarsigassaralugilluunniit, soorlumi aamma akiligassarigai piumasaqaataasut tamaasa, taarsigassat, akiliisitsinerit aningaaartuutillu akilerneqartut nassiussaq angallanneqarsinnaanngitsuusimappat, taamaakkaluartorli DHL-imut angallanneqar- tussatut tunniunneqarsimasoq. DHL pisinnaatitaavoq pisussaaffiginaguli nassiussamik ammaanissamik imaanillu misissuinissaminik atuisoq aamma/imaluunniit pissarsias- saqartuusoq ilisimateqqaanngikkaluarlugu.

Qulaani allassimasut naapertorlugit nassiussat angallanneqarsinnaanngitsut suliarine- rannut angallannerannullu DHL akisussaatinneqarsinnaanngilaq (DHL-ip malittarisas- saanit nalinginnaasunit issuagaq).

1.3 Poortorneri

Nassiussisup DHL Express-ip poortorluarneqarsimanissaa akisussaaffigaa, taamaa- lilluni nalinginnaasumik allakkerinikkut suliarineqarnerani imaasa isumannaatsumik illersorneqarnerat qulakkeerneqarsinnaaqqullugu, kiisalu DHL Express-ip nassiussanik allanik, Tusassimik allanilluunniit ajoqusiisinnaanera pinngitsoortissinnaaq- qullugu. Tusassip poortuutip misissornissaa pisussaaffiginngilaa. DHL Express-ip nassiunneqartussatut tunniunneqarnerani Tusassip paasip-

pagu DHL Express isumannaatsumik poortugaasimanngitsoq, Tusass naliliinini naapertorlugu nassiussamik tigusinissaminik itigartitsisinnaatitaavoq. Poortorneqarnissanut ilitsersuut malittarisassallu www.dhl.dk-mi takuneqarsin- naapput, atuisorli isumannaatsumik poortuisimanissamut akisussaajuassaaq.

1.4 Adressekortit – immersugassat

Nassiussisup immersugassaq immikkut ittoq DHL Express-imut atugassaraa. Immersugassaq allakkerivimmi pineqartarpoq nassiussisumiillu immersorneqassal- luni.

1.5 Allakkerivimmut tunniussineq

DHL Express-it allakkerivimmut tunniunneqassapput.

1.6 Piumasaqarsinnaatitaaffik

DHL Express-imi tigusisussatut qaatiguuliussamut tunniunneqarnissaata imaluunniit nalunaarutigineqarnissaata tungaanut, nassitsisoq nassiussaq utertikkumallu-

gu allamulluunniit tunniussassanngorumallugu piumasaqarsinnaatitaavoq. Tusass DHL Express-ip utertinneqartup nassiunneqarnermini akianik utertitsineq ajorpoq. Nassiussisup piumasaqarsinnaatitaaffik atorsimappagu, Tusass nassiussap utertinneqarluni angallanneranut imaluunniit adressemut allamut inger- lasussanngortinneqarneranut akiusup saniatigut akiliuteqartitsisinnaatitaavoq kiisalu DHL Express-ip angallassinissap allanngornerani suliassap allanngorteqquneqarnera- nut suliakkersuummut.

1.7 Tigusisussamut tunniussineq

DHL Express-it ataasinngornermiit tallimanngornermut nal. 08-miit nal. 15-imut aanneqartarput. DHL Express-it tigusisussamut aanneqanngitsut Allakkerivimmut aasassatut tigusisussamut nalunaarutigineqassapput. DHL Express-it poortukkatut nalinginnaasutut utertinneqartinnatik ulluni 7-ni allakkerivimmi uninngatinneqarsin- naapput. DHL Express-i postboksimut adressilerneqarsimaguni postboksadressimut nalunaarutigineqassaaq.

DHL Express-i nunaqarfimmut adressiligaq KNI-p pisiniarfiata ammanerata nalaani tunniunneqaassaaq.

DHL Express-i Kalaallit Nunaanniit nunat allat sinnerinut nassiussaq ilanngaaserisunit suliarineqareeruni tigusisussamut ingerlanneqassaaq. Nassiussaq www.dhl.dk-kkut malinnaavigineqarsinnaavoq (Track og Trace).

1.8 DHL Express-it apuunneqarsinnaanngitsut Kalaallit Nunaanniit nassiussat

Nassiussaq siullermeertumik tunniunneqariarnermi kingorna ulluinnaat arfineq-marluk iluanni tigusisussamut tunniunneqarsinnaanngikkuni allamik nalunaarutitaqanngitsu- mik aammalu tunniunneqanngitsoorneranut pissutaasumik nalunaarutitalernagu nassiussisumut

utertinneqassaaq. Utertitsinermut nassiussisoq akiliisinneqassaaq, taanna- lu annertussuseqartarpoq nassiussap angallanneranut akiliutigineqarsimasutut.

DHL-ip ilaatigut nassiussaq nassitsisup akiligaanik utertittarpaa:

•Tigusisussap nassiussaq tigujumanngippagu tunniunneqarneraluunniit akilerumann- gippagu

•Nassiussaq angallanneqarsinnaanngitsutut nalilerneqaraangat

•Akitsuusiinissaq eqqarsaatigalugu nassiussaq annikippallaamik naliligaasimappat

•Tigusisussap kinaanera imaluunniit sumiissusersineqarsinnaanera qulakkeerneqavis- sinnaanngikkaangat.

Nioqqutit utertinneqarsinnaanngitsut DHL-imit qanorluunniit pineqarsinnaapput, amer- lanertigullu DHL-imik akisussaatitsinngitsumik aserorterneqarsinnaallutik. Atuisorli aningaasartuutinut ilanngussuuttunut tamanut DHL-imut suli akiliisussaajuassaaq (DHL- ip malittarisassaanit nalinginnaasunit issuagaq).

1.9 Akit

DHL Express-inik Kalaallit Nunaanniit nunat allat sinnerinut nassiussanut akit qaquguk- kulluunniit atuuttut allattorsimaffiat www.tusass.gl-imi aammalu allakkerivinni taku- neqarsinnaapput.

1.10 Akiliineq

Aki nassiussassamik tunniussinermi aningaasanik akilerneqassaaq nassitsisoq akiligas- sarsinissamik allaganngorlugu Tusassimik isumaqatigiissuteqarsimanngippat.

1.11 Taarsiissuteqartarneq akisussaanerlu

DHL-ip nassiussamut akisussaaffeqarnera CMR-imik isumaqatigiissut, Warszawa-mi aamma Montreal-imi isumaqatigiissutit naapertorlugit malittarisassanik taakkuninnga pisariaqarluinnartumik atorneqartariaqarfiinut killeqarpoq. DHL-ip pigisanut akisus- saaffeqarnera aammattaaq toqqaannartumik annaasaqarnermut matussusiinissamut killiligaavoq. DHL taamaalilluni annaasaqarnernut aserortunulluunniit allanut qanor- luunniit ittunut akisussaanngilaq (taakkununnga ilanngunneqassallutik, killiliunneqas- sanatilli, pisoqaaneranut naliusumut (antikvitetsværdi), nioqqutinik nutaanik pisinermi aningaasartuutaasumut ilassutaasumut, soorlu nunap aningaasaasa nalingisa allan- ngorarnerannut, eriagisatut nalinganut, iluanaarutissanik annaasanut, ujariatsinermut, isertitanut, ernianut, nalikillineratigut annaasanut aamma kaaviiaartitassarisaraluanik annaasaqarnermut) taamatut annaasaqarneq qanorluunniit

toqqaannartuunngitsigiga- luarpat, aammalu taamatut annaasaqarsinnaaneq nassiussap akuerineqarnera sioqqul- lugu kingornatigulluunniit DHL-imit ilisimaneqarsimatigigaluarpat.

Tamakku saniatigut malittarisassami matumani allanik allassimasoqanngippat suliat tamarmik NSAB (Nordisk Speditørforbunds Almindelige Bestemmelser) naapertorlugu aaqqiivigineqassapput. NSAB-p DHL-ip akisussaaffeqarnera killilerpaa tammartunut, ajornerulernernut imaluunniit pigisat aserornerinut kiilumut SDR 8,33-nut, annerpaamik peqqusinermut ataatsimut SDR 50.000-inut. Toqqortarinninnermut DHL-ip pisumut assi- giimmi aserortunut atuisunut tamanut ataatsimut akisussaanera killilerneqarpoq SDR 500.000-inut. Immikkut malugeqquneqarpoq DHL-imut piumasaqarneq pisoqalisarmat ukiup ataatsip qaangiunnerani. Nassiussamut ataatsimut ataatsimik piumasaqartoqar- sinnaavoq, piumasaqaammullu tassunga taarsiilluni akiliineq nassiussamut pineqar- tumut tunngatillugu piumasaqaataasunik tamanik tamakkiisumik naggataasumillu aalajangiineruvoq.

Taarsiissutissaq naatsorsorneqartarpoq nassiussap nalinganut ilanngaatissat ilanngaati- gereerlugit, imaappoq nassiussamut aningaasartuutit katinneri iluanaarutitaqanngitsut, momseqanngitsut allanillu akitsuuteqanngitsut. DHL imminut pisinnaatippoq aningaa- sartuutit katinnerinut uppernarsaammik piumasaqarnissaminut. Aserortoqarsimanerani DHL-ip piumasarisinnaavaa nioqqutit iluarsaanneqarnissaat, taamaammallu taarsiissu- tissaq naatsorsorneqassaaq iluarsaanneqarneranut aningaasartuut tunngavigalugu.

Akisussaatitaannginnissamut tunngaviusut NSAB 2000-imi taagorneqartut saniatigut, DHL tammartunut aseruinernulluunniit akisussaanngilaq, tammarneq aserornerluunniit pissutsinik DHL-ip nakkutigisinnaasaasa avataaniinnerannik DHL-ip pinngitsoortissin- naanngisaanik pissuteqarpat, aammalu kingunerisassai pinngitsoortinneqarsinnaan- ngitsut, soorlu sulinermi akerleriinnerit, ikuallanneq, angallannermik nalinginnaasumik unitsitsinerit apummik sikumillu imaluunniit silamik, akoorutissanik aniasoornernik imaluunnit taamatut pisoqarsinnaaneranik, qarsutsinernmik, kallerup inneranik, innaallagissap qaminneranik assigisaanilluunniit pilersuinerup ajutoorneranik, ajunaar- nersuaqarneranik, sorsunnermik pissutsilluunniit sorsuunnertut ittut atuunnerannik, qunutitsinermik, qaartartumeerinissamik qunusaaruteqarnermik, arsaarinninnermik, nunap aningaasaanik killilersuinernik, pikitsitsinermik eqqissiviilliornermik, nioqqutis- saaleqinermik, ingerlatsissutaasunik killilersuinernik kiisalu pissutsit taaneqartut ilaannik pissuteqartumik aammalu taarserneqarsinnaanngitsut imaluunniit taamaallaat annertuumik artorsaatissiisumik suliassap pisataanik pilersuinernik amigaateqarnernik taarsiissuteqarfiusinnaasunik.

DHL-ip kingusinaarussinerit akisussaaffiginngilai taarsiivigissanagillu. Akisussaaffimmik killiliinerit kiisalu akisussaannginnermut pissutaasut atuuttarput aserortoq DHL-ip piaa- rinani piliarippagu, tamanna aamma ingasattutut taaneqarsinnaagaluarpalluunniit.

Atuisoq pisussaavoq DHL annaasaqartinnaveersaassallugu ajoqusernermut sumulluun- niit aammalu annaasaqarnernut tamanut DHL-imut inummulluunniit allamut ajoqutaa- sumik nassiussap imaani poortuutaanilluunniit imarisaanik poortuutaanillu DHL-ip piu- masaqaatigisaanik naammassinninnginneq pissutigalugu, aamma ajoqusiineq tamanna atuisumut tutsinneqarsinnaagaluarpalluunniit. Tamatuma saniatigut atuisoq NSAB-p kiisalu qallunaat inatsisaanni malittarisassat nalinginnaasut malillugit taarsiisussaavoq, soorlumi aamma DHL-ip malittarisassaani nalinginnaasuni atuisup pisussaaffii akisus- saaffiilu pillugit aalajangersakkat allat innersuussutigineqartut (DHL-ip malittarisassaa- nit nalinginnaasunit issuagaq).

1.12 Sillimmasiineq

DHL-ip allaganngorlugu isumaqatigiissusioreerluni assartuinermut sillimmasiorsinnaa- voq atuisoq sinnerlugu, sillimmatip matussusissavaa nassiussaq annaaneqassagaluar- pat aserorsimassagaluarpalluunniit aningaasanngorlugu nalinga, tamannalu pisinnaa- voq atuisup nassiussinermut allagartami sillimmasiinermut allaffissiaq immersorsimap- pagu imaluunniit sillimmaserneqaqquppagu DHL-ip atortulersuutaasigut nammineertu- mik akilu atuuttoq naapertorlugu akilerneqartussaq akilerlugu. Sillimmasiinerup kingusinaartoqarnera pissutigalugu toqqaannanngitsumik annaasaqarneq aserorsima- nerluunniit akilerneq ajorpai. Sillimmasiissutissaq atuisumit nassiussanut allagartamut allanneqassaaq imaluunniit bookiinermi ilisimatitsissutigineqassalluni. (DHL-ip malitta- risassaanit nalinginnaasunit issuagaq).

Tusassip Kalaallit Nunaanniit nassiussamik nassitsinermi DHL-imut agent- itut nassiussaq DHL Express-i annerpaamik 25.000 kr.-inik sillimmasissavaa.

Taamaaliussagaanni nassiussap sillimmaserneqarsinnaaneranut atuisoq DHL-imiit alla- ganngorlugu akuersissummik pissarsisimasariaqarpoq.

1.13 Maalaarutit

Nassiussanut takussaasumik tammartunut aserorsimasunulluunniit maalaarutiginnin- neq allaganngorlugu nassiussap tunniunneqarnerani erngerluni DHL-imut nalunaaruti- gineqassaaq. Takuneqarsinnaanngitsumik aserortoqarsimappat tammartoqarpalluunniit maalaarut allaganngorlugu aserornerup paasineqarnerata kingorna erngerluni DHL- imut maalaarutigineqassaaq, taamaattorli kingusinnerpaamik inatsisit allanngortinne- qarsinnaanngitsut / NSAB 2000-ip malitassaani allassimasut killissarititaasut iluanni. Allamik pissuteqartumik piumasaqaateqarnernut, ass. fakturat maalaarutigineri allallu ajoqusernerit inatsisinik allanngortinneqarsinnaanngitsunik aallaaveqartut, soorlu (taakkununngali killeqanngitsut) tammarluinnarneq, kukkusumik tunniunneqarneq, nassiussisup il.il. unitsitseqqusineranik naammassinninnginneq, tunngatillugu maalaa- ruteqarnissamut pissutaasoq paasineqarniariarpat maalaarut allaganngorlugu DHL-imut maalaarutigineqassaaq, taamaattorli kingusinnerpaamik DHL-ip assartuinissaanik isu- maqatigiissuteqarfiginerata aqaguaniit ulluinnaat

14-it iluanni. Pisuni tamani (tamanna inatsisinut allanngortinneqarsinnaanngitsunut akerliunngippat) kingusippallaamik maalaaruteqarneq atuisup DHL-imut piumasaqarsinnaanerminik annaasaqarneranik kinguneqartarpoq. Tigusisussaq DHL-imit inanneqarnini tunngavigalugu pisussaavoq DHL·imut sinniisoq najuutsillugu nassiussamik ammaanissaminut. Tamanna itigartip- pagu, atuisoq pigisap ajoquserneranut tammarneranulluunniit DHL·imut taarseeqqu- sissummik piumasaqar sinnaa unnaassaaq. Nassiussamik aserorsimaneragaasumik poortuutigisaanillu DHL aallersinnaatitaavoq misissornissaa siunertaralugu (DHL·ip malittarisassaanit nalingin naasunit issuagaq)

Tusassip Niuernermut malittarisassai 1. februaari 2023-miit

Malitassat

Frimærkiliuut allakkatigut nassiussanut sunulluunniit frimærkissanut atorne- qarsinnaavoq. Nassiussat/nassiussinermut immersukkat saqqaanni nassius- sisup aqqa allassimassaaq nassiunneqarnissamullu meqqimik ikkussivigine- qarsimassallutik.

Frimærkiliuummik atuinissamut akuersissut utertinneqarsinnaavoq:

• frimærkiliuut atornerlunneqarpat

• atorsinnaassusaa naammaginanngippat, akornutaalu iluarsineqanngip pat -

• aalajangersakkat malinneqanngippata

• Maskiina qaammatit 12-it iluani minnerpaamik 5.000 kr-nik atugaqarsimanngippat

• Atuisoq ukioq ilivitsoq ingerlanerani 100.000 koruunit sinnerlugit atuisimappat.

Frimærkiliuummik atuinerup kingunerisaanik qanorluunniit ittumik TUSASS- imik annaasaqartitsineq ajoqusiinerluunniit atuisup akisussaaffigaa.

Frimærkiliuut atuisup nammineq nassiussassaasa frimærkilernissaannut taamaallaat atorneqartussaavoq.

1. Ima atortarpoq

Frankie atortarpoq – mobiltelefonimik akilereerlugu oqaluussinissamik atuisuu- neq assigalugu – atuisoq frimærkissap nalinganik www.frankie.gl -ikkoortil- lugu frimærkiliuummut immiigaangat.

Atuisup assersuutigalugu 500 kr.-it immiussinnaavai, aningaasallu taakku frimærkiliuummut ingerlateqqinneqassapput.

Meqqimik frimærkissamik anillatsitsinerit tamaasa frimærkiliuutip saldo-aniit meqqip nalinga ilanngaatigineqartarpoq. Frimærkiliuummi saldo-p angissusaa ataavartumik takuneqarsinnaassaaq, saldo-lu 0-inngorpat frimærkiliuut ”im- meqqeqqaartinnagu” meqqinik aniatitsisoqarsinnaajunnaassaaq.

Frimærkiliuummut isissutissaqarpoq kisitsisinik sisamanik, taakkulu atorlugit iserfigineqassaaq.

Suliffeqarfiup frimærkiliuut attavilersimassavaa, tassuunalu frimærkiliuutip www.frankie.gl attaveqarfigisinnaasussaavaa.

2. Frimærkissat nalingisa atuuffiat

Frimærkissat nalingat immiunneqartoq atuisup pigaa.

3. Frimærkissat nalingannik pisineq – nalinga ima ilaqqinneqartarpoq

Atuisup atuisutut ateq aammalu isissutissaq pisimasani atorlugit www.fran- kie.gl–ikkut isissaaq.

Atuisoq frimærkiliuummut ulloq unnuarlu frimærkissap nalinganik immiisin- naavoq, aningaasallu ikineqartut frimærkiliuutip saldo-anut ingerlaannaq ikineqartarput. Frimærkissat nalingannik pisineq Dankort-imik akilerneqarsinnaapput, imaluunniit qaammammoortumik akiligassamik aaqqissuussineq atorlugu akilersinnaapput.

4. Frimærkissanik pilersuineq

TUSASS frimærkissanik akeqanngitsumik pilersuisuuvoq. Frankiemik atuisoq Tusass-ip centerianut saaffiginnissinnaavoq pappialamik rullimik piniarluni.

5. Frimærkissat nalingi

Frimærki nalikinnerpaaq 0,50 kr.-eqassasoq POST-ip aalajangerpaa. Nunatsinnili allakkanik B-nik nassiussinermi frimærkissatut naqinneqartup nalinga minnerpaaq aallaaviussaaq. Frimærkissanik nioqquteqarnissaminnut akuerisaasut kisimik frimærkissanik allanut tunisisinnaapput.

Frimærkissap nalinga annerpaaq frimærkiliuutip naqissinnaasaa 999,50 kr.- uvoq.

6. Saldo-mik paasiniaaneq

Frankie-p printeriata igalaasaani saldo atuisup sukkulluunniit takusinnaavaa. www. frankie.gl–imi atuisup kontoani pisinerit tunisallu allattorsimaffiat aammat taaq takuneqarsinnaavoq.

7. Akuersissummik pigisaqarnermut akiliut

Akuersissummik pigisaqarnermut qaammammut 100,00 kr.-mik POST akilii sitsisarpoq. Akiliisitsineq qaammatip ulluani siullermi pisarpoq akiligassat- frimærkiliuutip saldo-aniit ilanngaatiginerisigut.

Pilersitsinissamut nalunaarneq 500 koruuninik akeqarpoq.

8. Akit malitassallu allanngortinneri

Malitassanik allanngortitsinissaq sivikinnerpaamik ullunik 30-nik sioqqutsilluni ilisimatitsissutigineqassaaq.

9. Piginnittuuneq

Frimærkiliuut POST-ip pigaa.

Frimærkiliuut isumannaatsumut, ammasarfiup avataani tillinniarfigitinnissamut pinaveerlugu inissinneqassaaq. Frimærkiliuut allamut tunniunneqassan- ngilaq, adressemilu nalunaarutigineqarsimasuni inissisimatinneqartuassalluni.

Frimærkiliuut inummit allamit eqqunngitsumik atorneqalissagaluarpat POST akisussaatinneqarsinnaanngilaq.

Frimærkiliuut tillinniarneq, ikuallattoqarnera assigisaanilluunniit pisoqarnera pissutaallutik adressimit nalunaarutigineqarsimasumit peerneqarsimappat, tamanna piaarnerpaamik Tusass Centerimut nalunaarutigineqassaaq.

Tillinniartoqarsimappat tamanna ingerlaannaq politiinut nalunaarutigineqas- saaq, nalunaarutiginninnerullu assileqqinnera sumiiffimmi Tusass Centeri- mut tunniunneqassalluni.

Atuisup atornerluinera POST-ip pasitsaakkuniuk, atuinissamut akuersissute- qarneq nalunaarutigeqqaarnagu ingerlaannartumik atorunnaarsinneqassaaq, POST-imiillu frimærkiliuut atuisumut aaneqassaaq.

10. Maalaarutit

Frimærkissat kukkunillit aniatinneqarsimasut pappiaqqamut nipititerneqassap- put sumiiffimmilu Tusass Centerimut nassuiaatitalerlugit nassiunneqarlutik. Frimærkissanik aniatitsisinnaajunnaaraanni, tamanna nalunaarusiamut allan- neqassaaq, tassani paasissutissiissutigineqassalluni qanga pisimanera sunalu patsisaanersoq.

Frimærkiliuut akornuteqarluni atorsinnaajunnaarpat, sumiiffimmi Tusass Centerimut utertinneqassaaq – innersuussutigineqartullu malillugittaarserneqarluni, POST-illu frimærkiliuutip ikkussuunneqarfianut tassanngaanniillu angallannera akilissavaa.

Akornuteqarneranut atuisoq pisuusimappat, imaluunniit inissisimanera passunneqarneraluunniit pissutaasimappata, iluarsaanneranut POST-ip atuisoq akisussaatissinnaavaa.

11. Peqqissimisinnaatitaaneq

Atuisup www.frankie.gl–ikkut pisinini peqqissimissutigiguniuk, pisinerup kingorna sivisunerpaamik ullut 14-it qaangiutsinnagit akiliutini utertissinnaavai. Peqqissimisinnaatitaanerli frimærkissat nalinginut atoriikkanut atuutinngilaq. Saldo-p imai 50 kr.-inik sinneqarpata aatsaat atuisumut utertinneqarsinnaapput.

12. Nalunaarsuinermut politikki

Frimærkilersuummik atuisut POST-imi atuisutut nalunaarsorneqartarput. paasissutissat tunngaviusut uku nalunaarsorneqartarput:

• atuisutut normu

• Sulliviup aqqa

• adressi

• CVR-nr.

• e-mail aamma telefon normu

Tusass-ip naatsorsuutinik allattuinermut inatsit malillugu pisinermi sullissinermilu uppernarsaatit ukiuni 5-ini toqqortarisussaavai. Illit uatsinni atuisutut paasissutis- sanik nalunaarsorneqarsimasunik sukkulluunniit piumasinnaanissat pisinnaati- taaffigaat. Tusass-illi tamatumunnga atatillugu allattuinermut aki atuuttoq naaper- torlugu allaffissornermut akiliummik akileeqqusinissaq pisinnaatitaaffigaa.

13. Akiliinerup isumannaatsuunera

Tusass-ip paasissutissat isertuussarai, isumannaalluinnartumillu suliarisarlugit.

POST-imut Dankort / VisaDankort / Akiliut atorlugit akiliisarnerit Nets suleqatiga- lugu ingerlanneqarput.

Kortip normua aamma ulloq atorunnaarfissaa paasiuminaallisarlugu SSL (Secure Socket Layer) iluaqutsiullugu Nets-imut nassiunneqartarpoq.

Paasissutissat taakku Tusass-imit toqqorneqarneq ajorput.

IP-adressit nalunaarsortarparput, paasissutissallu databasetsinnut toqqortarpagut. IP-adressi atornerluisoqarneranik pasitsaassinermi taamaallaat atortarpar- put.

Nittartakkami www.frankie.gl–imi cookies-it atorneqarput. Taakku tassaapput tekstfil-it atuisup maskiinaanut toqqorneqartartut, taamaallaallu nittartakkamit tassanga suliarinnittumit atuarneqarsinnaasut. Cookies-it siunertaraat atuisup isissutaanik eqqaamanninnissaq/toqqorsinissaq. Atuisuip aqqanik kodianilluun- niit imaqanngilaq, taamaallaalli atuisup isersimaneranik nalunaarutaalluni kodigaq. Isumannallisaaneq qaffasinnerpaaq anguniarlugu cookie taanna atuisup anillanneri imaluunniit browserimik qamitsineri tamaasa nunguterneqartarpoq.

14. Tusass attavigiuk

Malitassat uku pillugit apeqqutissaqaruit Tusass attavigisinnaavat

mail: post@tusass.gl–ikkut imaluunniit telefon 34 12 55-ikkut.

Tusassip Niuernermi piumasaqaatai 1. januar 2021-imeersut

Niuernermi piumasaqaatit uku Kalaallit Nunaata iluani nassiunneqartunut. Nunat allat sin- nerinut Jetpost-inik nassiussisoqarsinnaanngilaq.

1.1 Pingaarnersiuineq

Jetpost-it timmisartukkut siulliunneqartarput.

1.2 Poortukkat angissusissaat

Jetpost-it angissutsit taaneqartut qaangersimassanngilaat:

Minnerpaaffissaq: 14 x 9 cm. Poortugaq ammalortutut amilimasutulluunniit isikkoqaru- ni: takissuseq 10 cm aamma takissuseq + 2 x diameter/portussuseq = 17 cm.

Annerpaaffissaq: takissuseq 150 cm aamma takissuseq + uuttuut takissutsip tungaanut ingerlatinnagu kaajallallunili uuttuutigisaq annerpaaq = 300 cm.

1.3 Oqimaassuseq

Jetpost-i poortuutini Kalaallit Nunaanut annerpaamik 50 kg-nik oqimaassuseqassaaq.

1.4 Imai

Jetpost makkuninnga imaqassanngilaq:

•Aningaasat, check-it angalanermi atugassat, allagartaatit, saffiugassat erlinnartut, soorlu platin,guulti aamma sølvi, ujaqqat erlinnartut kiisalu pigisat akisuut

•Imarisat ulorianaatillit. Imarisat ulorianaatillit tassaapput akuutissat atortussalluunniit,ilutsimikkut akumikkulluunniit inunnut, uumasunut, avatangiisinut imaluunniitangallassissutigisanut ulorianaateqarsinnaasut.

•Imarisat asiujasut

•Nunap immallu uumasui uumasut, tassani pineqarlutik igutsaat, sullerngit sullineqati- minnikajoqutaasunik akiuisussat (rovmider), uumasullu allat qimerloqanngitsut

•Imassat, tassani pineqarlutik qaartuujasut qaarneqanngitsut, qaartartut qaarneqanngit- sutaammalu patronit

•Nioqqutissiat peqquserlulluni assilisat salloqittaasiallu

•Inuit uumasullu toqungasut timaasa sinnikui

• Litium batterit imaluunniit cellit

- Lithium cellit imaluunniit lithium batterit, atortunut ikkunneqanngitsut ulorinartutut naatsorsuunneqartput taamaattumik allakkatigut nassiunneqarsinnaanngillat.

- Allakkat amerlanerpaamik lithium cellinik sisamanik atortunut ikkunneqarsimasunik imaluunniit lithium batterinik marlunnik atortunut ikkunneqarsimasunik.

- Lithium cellit imaluunniit lithium batterit atortunut ikkunnikut, sanaartortup sillimanissakkut amingartumik isumannaarneqarsimasutut oqaatigisai, amingartut, ajortissimasulluunniit, kissatsitseruloorsinnaasut imaluunniit ikuallatsitsisinnaasut imaluunniit qamittoortitsisinnaasut allakkatigut nassiunneqarsinnaanngillat.

Imaasa killissat makku qaangersimassanngilaat:

- Lithiummetal imaluunniit lithiumlegering celliniittut 1 g pr. qaangersimassanngilaat.

- Cellit lithiumionillit annerpaamik annertussuseqassapput 20 Wh cellimut ataatsimut.

- Batterini lithiummetalip imal. lithiumlegeringip batterimi ataatsimimi 2 g lithium qaangersimassanngilaaq.

- Batterit lithiumionillit annerpaamik 100 Wh baterimi ataatsimi.

Imarisat imerpalasumik ilaqarsimappata poortorneqarnerat milluaasinnaasumik iloquteqartoq Tusassimit akuerineqassaaq.

1.5 Poortorneri

Nassiussisup Jetpost-ip poortorluarneqarsimanissaa akisussaaffigaa, taamaalilluni nalinginnaasumik allakkerinikkut suliarineqarnerani imaasa isumannaatsumik illersor- neqarnerat qulakkeerneqarsinnaaqqullugu, kiisalu Jetpost-ip nassiussanik allanik, Tusassimik allanilluunniit ajoqusiisinnaanera pinngitsoortissinnaaqqullugu. Tusassip poortuutip misissornissaa pisussaaffiginngilaa. Jetpost-ip nassiunneqartussa- tut tunniunneqarnerani Tusassip paasippagu nassiussaq isumannaatsumik poor- tugaasimanngitsoq, Tusass naliliinini naapertorlugu Jetpost-imik tigusinissaminik itigartitsisinnaatitaavoq imaluunniit nassiussisoq uppernarsaammik atsioqqusinnaallugu, Jetpost nassiussisup akisussaaffigisaanik nassiunneqartoq. Atortut elektroniskiusut, soorlu qarasaasiat, skærminut display-it, fjernsynit, radiot il.il. sananeqarfimminnit poortuutigi- saminnik pooqassapput. Imarisat qajannartut (soorlu igalaamerngit/ marraat) imaluunniit imerpalasut, poortuutissat Tusassip akuerisai

poortuutigalugit taamaallaat nas- siunneqarsinnaapput. Jetpost-it assartorneqarnermik nalaanni immikkut ittumik sianigine- qarlutik „nassiussatut mianersuutassatut” nassiunneqarsinnaanngillat. Imai imerpalasumik imaqarsimappata, imerpalasoq usseqqissaartumik, milluaasinnaa- sumillu pooqqitamik poortuuteqartinneqassaaq ajoqusertoqarnerani milluaasinnaasumik. Poortornera Tusassimit akuerineqartussaavoq.

1.6 Immersuiffissat

Nassiussisup Jetpost-imut immersuiffissat immikkut ittut atugassarai. Immersuiffissat allakkerivimmi pineqartarput, nassiussisumiillu immersorneqassallutik.

1.7 Allakkerivimmut tunniussineq

Jetpost-it allakkerivimmut tunniunneqassapput.

1.8 Piumasaqarsinnaatitaaffik

Nassiussisoq, Jetpost-imik tigusisussatut allassimasumit Jetpost-ip tiguneqarnissaata imaluunniit nalunaarutigineqarnissaata tungaanut, nassiussap utertinnissaanik imaluun- niit tigusisussamut allamut tunniunneqarnissaanik piumasaqarsinnaatitaavoq. Tusass Jetpost-ip utertinneqartup nassiunneqarnermini akianik utertitsineq ajorpoq. Nassiussisup piumasaqarsinnaatitaaffik atorsimappagu, nassiussap utertinneqarneranut imaluunniit najukkamut nutaamut ingerlasussanngortinneqarneranut akip saniatigut, allanngortitseqqusilluni qinnuteqaammut akiliummik Tusass akiliuteqartitsisin- naatitaavoq. Akit taamatut ittut akiliuteqartitsinerillu siusinnerpaamik akileqquneqassap- put, nassiussaq allakkerivimmit nassitsivigisamut ingerlatinneqareersimappat.

1.9 Tigusisussamut tunniussineq

Jetpost-it illoqarfiup iluani agguaassassat ataasinngornermiit tallimanngornermut nal. 08-17 aammalu arfininngornikkut nal. 08-12 agguaanneqartarput. Jetpost-it tigusisussap najugaanut tunniunneqarsinnaanngitsut Aallakkerivimmut aaneqartussanngorlugit tigusi-sussamut nalunaarutigineqassapput. Jetpost-it poortukkatut nalinginnaasutut utertinne-qannginnerminni allakkerivimmi ulluni 14-ini uninnga-tinneqarsinnaapput. Jetpost-it postboksimut adressilerneqarsimasut tikitsiaannartut postboksimut aaneqartus-sanngorlugit nalunaarutigineqassapput. Jetpost-it nunaqarfimmut adresseligaasimasut pisiniarfiup ammanerata nalaani tunniun-neqassapput.

1.10 Najukkamit nuunneq

Jetpost-imik tigusisussap allamut nuunneq Tusassimut nalunaarutigisimappa- gu, Jetpost-i akeqanngitsumik Kalaallit Nunaata iluani ingerlateqqinneqassaaq. Tusass Kalaallit Nunaata avataani najukkanut Jetpost-inik ingerlaqqittussanngortitsi- neq ajorpoq.

1.11 Jetpost-it apuunneqarsinnaanngitsut

Jetpost-it apuunneqarsinnaanngitsut nassiussisumut uterteqqinneqartarput. Jetpost-i Økonomipostpakke-tut (B-post) utertinneqartarpoq nassiussisumut aningaasartuutaan- ngitsumik.

1.12 Allakkerinermi isertuussisussaaneq nassiussanillu ammaaneq

Nassiussisup allakkerivimmik atuineri sumulluunniit tunngasut Tusassip isertuussassarai. Pisuni immikkorluinnaq ittuni Kalaallit Nunaanni Ilanngaaserinermut oqartussaasunut kiisalu Kalaallit Nunaanni Politeeqarnermut oqartussaasunut tunngas- suteqartuni, Tusass taamaattoq paasissutissanik oqartussanut taakkununnga tunniussisussanngortinneqarsinnaavoq.

1.13 Akit

Akit qaqugukkulluunniit atuuttut allattorsimaffiat www.tusass.gl -imi aammalu allakkeri- vinni takuneqarsinnaapput.

1.14 Akiliineq

Aki nassiussassamik tunniussinermi aningaasanngorlugu akilerneqassaaq nassitsisoq akiligassarsinissamik allaganngorlugu Tusassimik isumaqatigiissuteqarsiman- ngippat.

1.15 Taarsiissuteqartarneq

Tusass Jetpost-ip kinguaattoorneranut taarsiissuteqarneq ajorpoq. Tusass Jetpost-inut Kalaallit Nunaanni nassiunneqartunut taamaattoq nassiunnerata akiata ilaanik utertitsisarpoq, kinguaattoorneq Tusassip kukkussutigisimappagu. Utertinneqartut tassaajuarput timmisartukkoortitsinerup aammalu Jetpost-itut nassiunne- qartup nassiunnerani akit assigiinngissutaat.

Jetpost-i tammarsimappat imaluunniit ajoqusersimappat, imaluunniit Jetpost-ip imai tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit aserorsimappata, ajoqusernerannut taarsiisoqas- saaq 5.000 kr.-it angullugit angissusilimmik. Tusassili taarsiisussaaneq ajorpoq tammarnera innarlerneraluunniit nassitsisup kukkunerippagu, nassiussap qanoq iluse- qarnera, qajannartumik poortorneqarsimappat imaluunniit pissutsit Tusassip ingalassinnaanngisai atuuppata kingunerilu Tusassip pinngitsoortissinnaanagit. Ajoqusernernut takoriaannaanngitsunut taarsiisoqarneq ajorpoq, aammalu taarsiisoqas- sanani atortut elektroniskiusut nassiunneqarnerminni puussaviinik poortorneqarsimanngippata. Iluaqutissanut annaasanut,

ujariatsinermut, nalikillinerani annaasanut imaluun- niit ajoqusernerup toqqaannanngikkaluartumik kingunerisaanut allanut taarsiisoqarneq ajorpoq. Jetpost-i aserorneqartoq pillugu Tusassimut maalaaruteqarneq, imaluunniit Jetpost-ip imaanik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit annaasaqarner- mut, ersittumik aserorsimaneranut imaluunniit imaanik tamakkiisumik ilaannakortumil- luunniit annaasaqarnermi maalaaruteqarneq, Jetpost-ip tigunerani erngerluni pissaaq. Piffissaliussaq qaangereersoq maalaaruteqaraanni, allamik uppernarsaatissaqartoqan- ngippat tunngavigineqassaaq Jetpost nassiunneqarnissaminut tunniunneqarnermini ase- rorsimanngitsoq imaalu aseqqukuunngitsut. Tusass taarsiisussaajunnaartarpoq Tusassimut piumasaqaat Jetpost-ip tiguneraniit qaammatit 12-it qaangiutsin- nagit nalunaarutigineqarsimanngippat. Tusassip taarsiissuteqartussaaneranut Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 9, 24. juni 2011-meersumi malittarisas- sat aammattaaq atuupput.

Jetpost-ip imaanut poortorneqarsimanissaannullu matumani piumasaqaataasunik malin- ninnginnerup kingunerisaanik Tusassip annaasaqaatigisaanut tunngatillugu, nassiussisoq pisussaavoq Tusass qanoq ittumilluunniit annaasaqatsaalissallugu, tamakku saniatigut Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarnerup malittarisassai nalinginnaa- sut malillugit nassiussisoq taarsiisussaatitaavoq.

1.16 Maalaarutit

Nassitsisup tigusisussalluunniit Tusass Jetpost-imik ingerlassinera pillugu maa- laarutiginiaruniuk, maalaarutini najukkami allakkerivimmut tunniussimassavaa nassiussap Tusassimut tunniunneraniit qaammatit 12-it qaangiutsinnagit. Allakkeriviup aalajangernera Tusass, Qullersaqarfik, Postboks 9999, 3900 Nuummut inger- latinneqassaaq aalajangiiffigisassatut. Tusassip Qullersaqarfiata aalajangernera Naalakkersuisunut maalaarutigineqarsinnaavoq. Inatsisartut inatsisaanni nr. 3, 15. april 2011-meersumi § 22 naapertorlugu aalajangiinerup maalaarutigineqartup tigunerata king- orna sap. ak. sisamat qaangiutsinnagit maalaarutiginnittoqarsinnaavoq.

Tusassip niunernermut piumasaqaatai 1. maaji 2019-meersut

1. Malitassat

NETPACK adressekortinik aniatitsinermut aammalu poortukkanik frimærkilii- nermut atorneqartarpoq. Adressekortilli aammalu poortukkat nalillit frimærkilernerat NETPACK-ikkoorlugu pisinnaanngilaq, taakku toqqaannartumik Tusass Centerimut suli tunniunneqartartussaammata.

Poortukkat NETPACK-itut tunniunneqartut, poortukkanut tunngatillugu allak- kerinermi niuernikkut piumasaqaataasunik nalinginnaasunik malinnittussaatitaapput.

NETPACK-imik atuisup, poortukkanik frimærkiliinermut atugassiamik atuiner- mini, qanorluunniit ittumik TUSASS-imik annaasaqartitsineq ajoqusiinerlu- unniit akisussaaffigaa.

2. Atuisinnaatitaaneq

NETPACK-imik atuisinnaaneq POST- Greenlandimi-imi Inuussutissarsiummik ingerlatalinnut immikkoortoqarfiup tunniuttarpaa. Atuisinnaanermut akuerineqarnermut ilanngullugu tunniunneqartarpoq NETPACK-ip atornissaanut ilitsersuut.

NETPACK-imik atuisinnaanermut akuersissut atorunnaarsinneqarsinnaavoq

• NETPACK atornerlunneqarpat

• atuisup NETPACK-ikkut aniatitai naammaginartumik pitsaassuseqanngip- pata

• NETPACK-imik atuinermut akiligassat akilerneqarneq ajorpata

• NETPACK akulikitsumik atorneqarneq ajorpat, tassa ukiumut atukkat minnerpaamik 2.500 kr.-it angusimanngippatigit.

NETPACK atuisup nammineq nassiussassaanut taamaallaat atorneqarsinnaavoq.

POST atuisup atornerluineranik pasitsaassaqaruni, NETPACK ilisimatitseqqaarfiunngitsumik erngerluni attaveerneqassaaq.

3. Attavigineqarsinnaasut

NETPACK-ip qanoq atornissaa pillugu apeqqutissaqaraanni, Tusass attavigineqassaaq post@tusass.gl atorlugu imaluunniit Najukkami Tusass Centerimut saaffiginninnikkut.

4. Tunniussineq

NETPACK atorneqartarpoq atuisup www.frankie.gl-imi nittartakkamut iserluni atuisutut atimi isumaqatigiissutaareersup aammalu isissutissami allattorneratigut. Atuisup adressekorti immersussavaa, frimærkiliussassamik pisissalluni, taavalu printerikkut adressekorti anillatsillugu. www.frankie.gl-imut adressekorti, poortukkamut nipitinneqartussamut plastikkimut ikineqassaaq. Najukkami Tusassip sullissivianut attaviginnilluni puussat plastikkit Tusassimit pineqarsinnaapput.

NETPACK Tusass Centerimut tunniunneqassaaq, tassani isertutut scannerneqassaaq. Isertutut scannerneqarnera tunniunneqarneranut uppernarsaatitut isigineqartarpoq. Poortukkap stregkodia tigusisussaalu www.frankie.gl-imi takuneqarsinnaavoq, anillatseqqinneqarsinnaallunilu atuisup pisariaqartitsinera malillugu.

5. Frimærkiliinernik/poortukkat nassiunneranni akiinik isumannaarineq

NETPACK-imik atuisoq akiligassinneqartartutut atuisunngorsinnaavoq (kredit kunde), poortukkallu nassiunnerinut akimik qaammammut qanoq annertutigisumik atuisimaneq qaammammut ataasiarluni qaammammi tullermi nassin- neqartarpoq. Akiligassiissutip ullulerneqarneraniit akiliinissamut piumasaqaat ullunik 14-inik sivisussuseqarpoq.

Atuisut akiligassinneqartartut qaammatip affaani poortukkanut nassiunneqar- tunut atorneqartussatut naatsorsuutigisat nalinginut qularnaveeqqusiinissaat, Tusass-ip piumasaqaatigisinnaavaa.

6. Peqqissimisinnaatitaaneq

Atuisup NETPACK-ikkut pisinini peqqissimissutigiguniuk, pisinerup kingorna sivisunerpaamik ullut 14-it qaangiutsinnagit adressekortimut akiliutini utertissinnaavai. Tamanna pissaaq adressekortip Tusassimi post@tusass.gl-mut nassiunneratigut. Utertoorneq pissaaq pisisartup piumasaqaataa tiguneqareerpat.

7. Nalunaarsuinermut politikki

NETPACK-imik atuisut POST-imi atuisutut nalunaarsorneqartarput. Paasissutissat tunngaviusut uku nalunaarsorneqartarput:

• atuisutut normu

• Sulliviup aqqa

• adressi

• e-mail aamma telefon normu

POST-ip naatsorsuutinik allattuinermut inatsit malillugu pisinermi sullissiner- milu uppernarsaatit ukiuni 5-ni toqqortarisussaavai. Illit uatsinni atuisutut paasissutissanik nalunaarsorneqarsimasunik sukkulluunniit piumasinnaanissat pisinnaatitaaffigaat. POST-illi tamatumunnga atatillugu allaffissornermut akiliummik akiliisitsinissaq pisinnaatitaaffigaa.

8. Akiliinerup isumannaatsuunera

POST-ip paasissutissat isertuussarai, isumannaalluinnartumillu suliarisarlugit.

POST-imut Dankort / VisaDankort / Visa atorlugit akiliisarnerit PBS, Aningaase- riviit akiliisitsisarnermik kiffartuussiviat (Pengeinstitutternes Betalings Service) suleqatigalugu ingerlanneqarput. Kortip normua aamma ulloq atorunnaarfis- saa paasiuminaallisarlugu SSL (Secure Socket Layer) iluaqutsiullugu PBS-imut nassiunneqartarpoq. Paasissutissat taakku POST-imit toqqorneqarneq ajorput.

IP-adressit nalunaarsortarparput, paasissutissallu database-tsinnut toqqor- tarpagut. IP-adressi atornerluisoqarneranik pasitsaassinermi taamaallaat atortarparput.

Nittartakkami www.frankie.gl-mi cookies-it atorneqarput. Taakku tassaapput tekstfil-it atuisup maskiinaanut toqqorneqartartut, taamaallaallu nittartakka- mit tassanga suliarinnittumit atuarneqarsinnaasut. Cookies-it siunertaraat atuisup isissutaanik eqqaamanninnissaq/toqqorsinissaq. Atuisup aqqanik kodianilluunniit imaqanngilaq, taamaallaalli atuisup isersimaneranik nalunaa- rutaalluni kodigaq. Isumannallisaaneq qaffasinnerpaaq anguniarlugu cookie taanna tamatigut nunguterneqartarpoq.

9. Taamaatitsineq

Atuisup atortulersuut NETPACK atorunnaarumallissaguniuk tamanna nalunaarutigissavaa uunga, Tusass, Postboks 9999, 3900 Nuuk, mail: post@tusass.gl tamatumalu kingorna atuisup kontoa naatsorsorneqariarluni matuneqassaaq.

Tusassip Niuernermi piumasaqaatai 1. maaji 2019-imeersut

Akiliineq

Postboksimik attartorneq ukiumoortumik akilerneqartarpoq. Ukiup attartorfiusup ingerlanerani qaammatillu 12-it inorlugilluunniit attartorniaraanni, ukiumut akiliutaasartup angeqataanik akilerneqassaaq. Ukioq attartorfiusoq naasarpoq ulloq 31.12.XX. Attartorniarnermi akiliuteqartoqaqqaartarpoq 85 koruuninik. Taassuma akiliutip matussusertarpaa matuersaaserfiup taarserneqarnera, matuersaatip nungullarluni atorsinnaajunnaarnera kiisalu postboksimik attartornerup taamaatitinneqarnerani matuersaatit utertinneqartut amigaateqarsimappata. Akiligassaq januaarip aallartinnerani nassiunneqartarpoq. Piffissarititaq akileeqqusissut qaangersimagaanni akileeqqusissut siulleq nassiunneqassaaq. Akileeqqusissut siulleq malillugu suli akiliisoqarsimanngippat akileeqqusissutip aappaa nassiunneqassaaq. Akileeqqusilluni allakkat marluusut immikkut akileraaruserneqartarput akiligassat allassimaffiat malillugu. Akileeqqusissutit marluusut nassiunneqareerneranni akilerneqanngittuarpata postboksimik attartorneq ingerlaannartumik matuneqartarpoq.

Matuersaatit

Tusassip matuersaatai kisimik atorneqaqqusaapput. Matuersaatit tigummisavit saniatigut allanik piniaruit Tusass Centerimut inniminniiartussaatit. Attartornerup aallartinnerani matuersaatit marluk tunniunneqartut saniatigut, attartortoq immikkut inniminniisinnaavoq. Matuersaatinik immikkut pisinermi aningaasartuutit attartornerup taamaatinneqarnerani utertinneqarneq ajorput. Attartortoq matuersaamminik ataatsi- mik arlalinnilluunniit katatsisimaguni, matuersaaserfimmillu taarsiiumalluni, aningaasar- tuutissaq nammineq pisuussutigisani akilissavaa.

Taamaatitsineq

Attartortitsisup ilisimatitseqqaarnani postboksimik attartortitsineq atorunnaarsissinnaa- vaa. Atorunnaarsitsinerup kingunerisaanik ukiup ilaanut postboksimik attartornermik atuiffiunngitsumut akiliummik utertitsisoqarneq ajorpoq. Qaammatinik 6-inik sioqqutsilluni nalunaarnikkut Tusass postboksimik attartortitsineq atorunnaarsissinnaavaa. Taassuma saniatigut Tusassip nalunaaruteqaqqaarani attartortsitsineq atorunnaarsissinnaavaa attartornermut akiliinissamut killissarititaasoq eqquutitinneqan- ngippat imaluunniit postboksi pinerlunnikkut atornerlunneqarsimassappat.

Piumasaqaatit allat

Postboksitaarnermi attartortup kinaassutsiminut uppernarsaatini takutissavaa. Postboksinik attartortut aqqi kikkunnilluunniit takuneqarsinnaasuupput Tusassillu

nittartagaanut www.tusass.gl-imut allattugaassallutik. Inip postbokseqarfiup ammasarfii inimi postbokseqarfiup eqaani takuneqarsinnaapput.

Tusassip Niuernermi piumasaqaatai 1. maaji 2019-imeersut

Niuernermi piumasaqaatit uku Nunatsinni Poortukkanik nassiussinernut atuupput. Niuernermi piumasaqaatinut tapiliussatut, Allakkerineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 3, 15. april 2011-meersumi malittarisassat kiisalu Tusassip allakkanik ingerlatssisarnermi pisussaaffii kisermaassisussaatitaaneralu il.il. pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 9, 24. juni 2011-meersoq aamma atuupput.

Nunatsinni Poortukkat tassaapput poortukkat Tusassimut tunniunneqar-tut Kalaallit Nunaanni tigusisussanut nassiunneqartussat.

1. POORTUKKAT (A-T)

1.1 Kiffartuussinermi pitsaassutsikkullu anguniakkat Poortukkat (A-t) nalinginnaasumik ingerlanneqartarput timmisartukkut siullikkut, angallassisartullu avataaneersut atorneqartarput. Timmisartuni ilaasunik angallas-sissutini Poortukkat (A-t) inissaqartillutik ilaatinneqartarput – Poortukkallu (A-t) timmisartukkut nassiussanit tamatigut salliutinneqartarput.

Pisut ilaanni Poortugaq timmisartukkoortussaq (A) umiarsuakkoortillugu pilertor-nerusumik ingerlanneqarsinnaasarpoq.

Poortukkanik (A-nik) aatsisoqarneq ajorpoq, tigusisussamulli nalunaarutigineqar-tarlutik. Poortukkat (A-t) tikinneranniit kingusinnerpaamik akunnerit sisamat qaan-giunneranni nalunaarutigineqartarput, imaappoq tigusisussanut postbokselinnut ullormi tikiffianni imaluunniit kingusinnerpaamik aqaguani ullup qeqqata siorna. Tigusisussanut postbokseqanngitsunut nalunaarneq Allakkanut (A-nut) tigusisussamik pissaaq. Poortukkat (A-t) isumaqatigiittoqarneratigut aammalu akiliuteqarnikkut tigusisussamut ingerlanneqarsinnaapput.

Illoqarfigisap iluani Poortukkat akeqartinneqarput Poortukkatut Økonomi-postpak-ke-tut (B -umiarsuakkoortut). Allakkerivinni bokselinnut Poortukkat, allakkerivim-mut ulluinnarni nal. 15.00 sioqqullugu tunniunneqartut, boksemut ulloq taanna nalunaarutigineqartarput. Tigusisussanut postbokseqanngitsunut illoqarfigisap iluani Poortukkanik nalunaarutiginninnermi, Allakkanut (A-nut) periaaseq atorneqartarpoq.

Illoqarfinni nunaqarfinnilu Tusassip allakkeriveqarfiginngisaani Poortukkat Tusassip suleqatigisaanut aaneqarsinnaapput.

1.2 Poortukkat angissusissaat

Poortukkat tamarmik angissutsit taaneqartut qaangersimassanngilaat:

Minnerpaaffissaq: 14 x 9 cm. Poortugaq ammalortutut amilimasutulluunniit isikkoqaruni: takissuseq 10 cm aamma takissuseq + 2 x diameter/ portussuseq = 17 cm.

Annerpaaffissaq: takissuseq 150 cm aamma takissuseq + uuttuut takissut-sip tungaanut ingerlatinnagu kaajallallunili uuttutigisaq annerpaaq = 300 cm. Poortugaq ammalortutut

amilimasutulluunniit isikkoqaruni: takissuseq 150 cm aamma diameter/portussuseq = 25 cm.

1.3 Oqimaassuseq

Poortukkap poortuutini ilanngullugu oqimaannerpaaffissaraa 50 kg.

1.4 Imai

Poortugaq makkuninnga imaqassanngilaq:

• Aningaasat, check-it angalanermi atugassat, allagartaatit, saffiugassat erlinnar-tut, soorlu platin, guulti aamma sølvi, ujaqqat erlinnartut kiisalu pigisat akisuut. Poortukkat imaat tamakku taamaattoq killilikkamik nalilerlugit Poortukkatut Tammatsaalisatut imaluunniit Poortukkatut Nalilittut nassiunneqarsinnaapput. Allagartaatitut paasineqassapput akiitsut allagartaat, aktiat, check-it cross-igaanngitsut, akiitsukkanut uppernarsaatit, nalilinnut uppernarsaatit aam-malu allagartaatit allat aningaasanik nalilinnut uppernarsaataasut aammalu alla-gartaammik tigumminnittup kinaaneranik uppernarsaasuusunik allagartaammik tunniussinissamut, allagartaat naapertorlugu aningaasanik akilerneqarnissamut, pigisat nuunneqarsinnaasut tigunissaannik piumasaqarnermut imaluunniit alla-gartaat naapertorlugu kiffartuussinermik sullinneqarnissamik piumasaqarnermut

• Imarisat ulorianaatillit. Imarisat ulorianaatillit tassaapput akuutissat atortus-salluunniit, ilutsimikkut akumikkulluunniit inunnut, uumasunut, avatangiisinut (assersuutigalugu nioqqutissiornermi maskinanut aamma nassiussanut allanut) imaluunniit angallassissutigisanut ulorianaateqarsinnaasut.

„Nassiussat ulorianaatillit, Tusass aqqutigalugu nassiuteqqusaanngitsut” www.post.gl -imi takuneqarsinnaapput aammalu allakkerivimmit ilisimatitsis-sutigineqartarlutik.

• Asiujasut

• Nunap immallu uumasui uumasut, tassani pineqarlutik igutsaat, sullerngit sullineqatiminnik ajoqutaasunik akiuisussat (rovmider), uumasullu allat qimer-loqanngitsut.

• Imassat, qaartartut assigisaallu ilanngullugit.

• Nioqqutissat peqquserlulluni assilisat salloqittaasiallu.

• Inuit uumasullu toqungasut timaasa sinnikui.

• Litium batterit imaluunniit cellit

-Lithium cellit imaluunniit lithium batterit, atortunut ikkunneqanngitsut ulorinartutut naatsorsuunneqartput taamaattumik allakkatigut nassiunneqarsinnaanngillat.

-Allakkat amerlanerpaamik lithium cellinik sisamanik atortunut ikkunneqarsimasunik imaluunniit lithium batterinik marlunnik atortunut ikkunneqarsimasunik.

-Lithium cellit imaluunniit lithium batterit atortunut ikkunnikut, sanaartortup sillimanissakkut amingartumik isumannaarneqarsimasutut oqaatigisai, amingartut, ajortissimasulluunniit, kissatsitseruloorsinnaasut imaluunniit ikuallatsitsisinnaasut imaluunniit qamittoortitsisinnaasut allakkatigut nassiunneqarsinnaanngillat.

Imaasa killissat makku qaangersimassanngilaat:

-Lithiummetal imaluunniit lithiumlegering celliniittut 1 g pr. qaangersimassanngilaat.

-Cellit lithiumionillit annerpaamik annertussuseqassapput 20 Wh cellimut ataatsimut.

-Batterini lithiummetalip imal. lithiumlegeringip batterimi ataatsimimi 2 g lithium qaangersimassanngilaaq.

-Batterit lithiumionillit annerpaamik 100 Wh baterimi ataatsimi.

1.5 Poortorneri

Nassiussisup Poortukkap poortorluarneqarsimanissaa akisussaaffigaa. Taamaalilluni nalinginnaasumik allakkerinikkut suliarineqarnerani imaasa isuman-naatsumik illersorneqarnerat qulakkeerneqarsinnaaqqullugu, kiisalu poortukkap nassiussanik allanik, Tusassimik allanilluunniit ajoqusiisinnaanera pin-ngitsoortissinnaaqqullugu. Tusass poortuutip misissornissaa pisussaaffi-ginngilaa. Poortukkap nassiunneqartussatut tunniunneqarnerani Tusassip paasippagu Poortugaq isumannaatsumik poortugaasimanngitsoq, Tusass naliliinini naapertorlugu Poortukkamik tigusinissaminik itigartitsisinnaatitaavoq imaluunniit nassiussisoq uppernarsaammik atsioqqusinnaallugu, Poortugaq nas-siussisup akisussaaffigisaanik nassiunneqartoq.

Atortut elektroniskiusut, soorlu qarasaasiat, skærminut display-it, fjernsynit, radiot il.il. sananeqarfimminnit poortuutigisaminnik pooqassapput.

Imarisat qajannartut (soorlu igalaamengit/marraat) imaluunniit imerpalasut, poortuutissat Tusassip akuerisai poortuutigalugit taamaallaat nassiunne-qarsinnaapput. Poortukkat imerpalasunik imallit poortuutissaat iloquteqassapput poortukkamik imaanik imerpalasumik tamakkiisumik milluaasinnaasumik.

Poortukkat mianersuutassatut nassiunneqarsinnaanngillat.

1.6 Adressekortit - immersugassat

Nassiussisup immersugassaq immikkut ittoq (adressekorti) Poortukkamut atugas-saraa. Immersugassaq allakkerivimmi pineqartarpoq nassiussisumiillu immersor-neqassalluni. Immersugassat nassiussisussap aqqanik naqitsivigeriikkat amerla-suunngorlugit akiliilluni pineqarsinnaapput.

1.7 Allakkerivimmut tunniussineq

Poortukkat allakkerivimmut tunniunneqassapput. Immikkut isumaqatigiissuteqar-nikkut aammalu akiliinikkut Poortukkat nassiussisussamut aaneqarsinnaapput. Naammagittaalliornermi uppernarsaat nassarneqassaaq.

1.8 Piumasaqarsinnaatitaaffik

Poortukkami tigusisussatut qaatiguuliussamut tunniunneqarnissaata imaluunniit nalunarutigineqarnissaata tungaanut, nassitsisoq Poortugaq utertikkumallugu allamulluunniit tunniussassanngorumallugu piumasaqarsinnaatitaavoq. Tusass Poortukkap utertinneqartup nassiunneqarnermini akianik utertitsineq ajorpoq. Nassiussisup piumasaqarsinnaatitaaffik atorsimappagu, Tusass nassiussap utertinneqarluni angallannerani akiusup saniatigut imaluunniit adresse-mut nutaamut suliassap

allanngorteqquneqarneranut suliakkersuummut akiliuteqar-titsisinnaatitaavoq. Akit akiliutillu taamaattut siusinnerpaamik akileqquneqassapput, nassiussaq allakkerivimmit nassitsivigisamut ingerlatinneqareersimappat.

1.9 Tigusisussamut tunniussineq

Tusass Poortukkanik aatsineq ajorpoq. Tigusisussaq allagartamik tunineqartarpoq poortugaq aaneqarsinnaanngortoq kalerriutigalugu. Taamaattoq sullitat immikkut isumaqatigiissuteqarnikkut aammalu akiliuteqarnermikkut Poortukkanik aatsivigineqar-sinnaapput.

Tigusisussap, imaluunniit tigusinissamut piginnaatinneqartup Poortugaq allakkerivimmut tamatu-ma kingorna aasinnaavaa poortukkap nalunaarutigineqarnerani ulloq aaneqarfissaa sioqqullugu kinaassutsimik takutitsinikkut. Arfininngornerit, sapaatit nalliuttullu ilanngullugit aallersinnaaneq ullunik 30-nik nalinginnaasumik sivisussuseqartarpoq. Ullut 14-it qaangiunneranni uninngatitsinermut akiliut ilanngunneqartalersarpoq. Poortugaq piffissarititaasut ullut 30-t iluaani aaneqanngippat utertinneqassaaq.

Poortugaq nassiussisumut utertinneqassaaq Poortukkatut umiarsuakkoortutut (B). Tusassip Poortukkat uppernarsaati-tallit tunniuttarpai. Poortukkat Poortugaasivimmiit tunniunneqarsinnaapput, tassani kodi namminerisaq tigusisussamut nassiunneqartoq Poortugaasivimmilu atorneqar-tussaq, poortukkap tiguneranut uppernarsaatitut isigineqarpoq.

1.10 Najukkamik allannguineq

Tigusisussap allamut nuunneq Tusassimut nalunaarutigisimappagu, piffis-sami nalinginnaasumik qaammatinik arfinilinnik sivisussuseqartumi Poortugaq ake-qanngitsumik najukkamut nutaamut ingerlateqqinneqartarpoq. Ingerlatitseqqinneq Poortukkatut umiarsuakkoortutut ingerlanneqartarpoq, nassiussisoq imaluunniit tigusisussaq timmisartukkut ingerlanneqarnissaanut tapimik akiliisimanngippat

1.11 Poortukkat apuunneqarsinnaanngitsut

Pootukkat apuunneqarsinnaanngitsut nassiussisuminnut utertinneqartarput. Assersuutigalugu makku pissutaallutik nassiussat apuunneqarsinnaasanngillat: Tigusiumasoqanngilaq, tigusisussaq najukkami ilisarisimaneqanngilaq, qaatiguu-liornera amigarpoq assigisaalu. Poortugaq utertinneqartarpoq Poortukkatut umiar-suakkoortutut, nassiussisoq imaluunniit tigusisussaq timmisartukkut ingerlanneqar-nissaanut tapimik akiliisimanngippat.

1.12 Allakkerinermi isertuussisussaaneq nassiussanillu ammaaneq

Nassiussisup allakkerivimmik atuineri sumulluunniit tunngasut Tusassip isertuussassarai. Pisuni immikkorluinnaq ittuni Kalaallit Nunaanni Ilanngaaseri-nermut oqartussaasunut kiisalu Kalaallit Nunaanni Politeeqarnermut oqartussaa-sunut tunngassuteqartuni, Tusass taamaattoq paasissutissanik taakkunun-nga tunniussisussanngortinneqarsinnaavoq.

Nassiussat apuunneqarsinnaanngitsut pillugit pisuni immikkut illuinnartuni Tusass pillugu

Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 9, 24. juni 2011-meersumi allassimasunut ilaasuni, Tusass poortukkamik ammaasin-naatitaavoq.

Poortukkat tigusisussamut tunniunneqarsinnaanngitsut uterfissaqanngitsullu nas-siunneraniit qaammatit 12 qaangiuppata aserorterneqassapput.

1.13 Akit

Akit qaqugukkulluunniit atuuttut allattorsimaffiat www.tusass.gl -imi aammalu allakkerivinni takuneqarsinnaapput.

Akinik allanngortoqartillugu nunatsinni tusagassiuutit aqqutigalugit tamanna pillugu ilisimatitsisoqassaaq.

1.14 Akiliineq

Aki nassiussassamik tunniussinermi aningaasanik akilerneqassaaq nassitsisoq akiligassarsinissamik allaganngorlugu Tusassimik isumaqatigiissuteqarsi-manngippat.

1.15 Taarsiissuteqartarneq

Tusass Poortukkap kinguaattoorneranut taarsiissuteqarneq ajorpoq. Poortugaq tammarsimappat imaluunniit ajoqusersimappat, imaluunniit Poortukkap imai tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit aserorsimappata, ajoqusernerannut taarsiisoqassaaq 2.500 kr.-it tikillugit angissusilimmik. Poortugaq tammassagaluarpat porto utertinneqassaaq.

Tusassili taarsiisussaaneq ajorpoq tammarnera innarlerneraluunniit nas-sitsisup kukkunerippagu, nassiussap qanoq iluseqarnera, qajannartumik poortorne-qarsimappat imaluunniit pissutsit Tusassip ingalassinnaanngisai atuuppata kingunerilu Tusassip pinngitsoortissinnaanagit.

Ajoqusernernut takoriaannaanngitsunut taarsiisoqarneq ajorpoq, aammalu taar-siisoqassanani atortut elektroniskiusut nassiunneqarnerminni puussaviinik poor-torneqarsimanngippata imaluunniit igalaamerngit, marraat akuerisaasunik poortorneqarsimanngippata imaluunniit poortukkat allanik aserujasunik imaqarsimappata. Iluaqutissanut annaasanut, ujariatsinermut, nalikillinerani annaasanut imaluunniit ajoqusernerup toqqaannanngikkaluartumik kingunerisaanut allanut taarsiisoqarneq ajorpoq.

Poortugaq aserorneqartoq pillugu Tusassimut maalaaruteqarneq,imaluun-niit Poortukkap imaanik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit annaasaqarnermut, ersittumik aserorsimaneranut imaluunniit imaanik tamakkiisumik ilaannakortu-milluunniit annaasaqarnermi maalaaruteqarneq, Poortukkap tigunerani erngerluni pissaaq. Piffissaliussaq qaangereersoq maalaaruteqaraanni, allamik uppernarsaatis-saqartoqanngippat, tunngavigineqassaaq Poortugaq nassiunneqarnissaminut tun-niunneqarnermini aserorsimanngitsoq imaalu aseqqukuunngitsut. Tusass taarsiisussaajunnaartarpoq Tusassimut piumasaqaat Poortukkap tigunera-niit qaammatit 12-it qaangiutsinnagit nalunaarutigineqarsimanngippat.

Tusassip taarsiissuteqartussaaneranut Namminersorlutik Oqartussat nalu-naarutaanni nr. 9, 24. juni 2011-meersumi malittarisassat aamma atuupput.

Niuernermi piumasaqaatini ukunani, tassalu imm. 1.4-imi aamma 1.5-imi piumasa-qaatinut kiisalu Poortukkanut Tammatsaalisanut tunngatillugu imm. 3-mi piumasa-qaatinut aammalu Pootukkanut Nalilinnut imm. 4-mi piumasaqaatinut, poortukkap imaanut poortorneqarsimanissaannullu piumasaqaataasunik malinninnginnerup kingunerisaanik Tusassip annaasaqaatigisaanut tunngatillugu, nassiussi-soq pisussaavoq Tusass qanoq ittumilluunniit annaasaqatsaalissallugu.

Tamakku saniatigut Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarnerup malittarisassai nalin-ginnaasut malillugit nassiussisoq taarsiisussaatitaavoq.

1.16 Maalaarutit

Nassitsisup tigusisussalluunniit Tusass Poortukkamik ingerlassinera pillugu maalaarutiginiaruniuk, maalaarutini najukkami allakkerivimmut tunniussimassavaa nassiussap Tusassimut tunniunneraniit qaammatit 12-it qaangiutsinnagit. Allakkeriviup aalajangernera Tusass, Qullersaqarfik, Postboks 9999, 3900 Nuummut ingerlatinneqassaaq aalajangiiffigisassatut.

Tusassip Qullersaqarfiata aalajangernera Naalakkersuisunut maalaarutigi-neqarsinnaavoq. Inatsisartut inatsisaanni nr. 3, 15. april 2011meersumi § 22 naaper-torlugu aalajangiinerup maalaarutigineqartup tigunerata kingorna sap. ak. sisamat qaangiutsinnagit maalaarutiginnittoqarsinnaavoq.

2. Økonomipostpakke-t (B-t)

Poortukkat umiarsuakkoortut (B-t) Poortukkanut timmisartukkoortunut (A-nut) tunngatillugu niuernermi piumasaqaatinut ilaapput, takuuk imm. 1, makkuninngali allaassuteqarlutik:

2.1 Kiffartuussinermi pitsaassutsimillu anguniakkat Poortukkanut umiarsuakkoortunut (B-nut) anguniagaavoq, Poortukkat (B-t) umiar-suarmut aallartussamut siullerpaamut ilaatinneqartarnissaat.

Poortukkat (B-t) allakkanut boksilinnut ingerlasut nalunaarutigineqarnerat postboks-enut ikineqarsimassaaq, Poortukkap allakkerivimmut tikiunneqarnerata kingorna kingusinnerpaamik ullut marluk qaangiutinnginneranni.

3. Poortukkat nalillit

Poortukkat timmisartukkoortut (A-t) Nalilittut nassiunneqartut Poortukkanut timmi-sartukkoortunut (A-nut) aamma Poortukkanut umiarsuakkoortunut (B-nut) niuer-nermi piumasaqaatini imm. 1 aamma 2 naapertorlugit ilaapput, taamaattorli mak-kuninnga allaassuteqarlutik:

3.1 Imai

Poortugaq Nalilik aningaasanik aamma/imaluunniit allagartaatinik Poortukkami ataatsimi annerpaamik kr. 25.000-nik nalilinnik imaqarsinnaatitaavoq.

Allagartaatit nalingat naatsorsorneqartarpoq allagartaatip nalinga allassimasoq tun-ngavigalugu.

Allagartaammi aningaasat nalinganik allassimasoqanngippat imaluun-niit allagartaammi allassimasup aningaasat naligisarpiaat assiginngippagu, aningaa-sat allagartaammi allassimasut allanneqassapput. Tusassip aningaasan-ngorlugu nalingata nassitsisumit uppernarsarneqarnissaa piumasarisinnaavaa.

3.2 Nalunaaqutsiineq

Poortugaq Nalilik poortukkap saqqaani nalunaaqutserneqassaaq „Værdi”-mik, imaatalu nalinga koruuninngorlugu allanneqassalluni. Naliliussatut allanneqartup Poortukkap Nalillip imarisaata nalinga sinnersimassanngilaa, ajornanngilarli imaata nalingata ilaannaata allanneqarsinnaanera. Poortukkanut Nalilinnut aningaasanik aamma/imaluunniit allagartaatinik imalinnut tunngatillugu naliliussap nalinga allanneqarsimasoq imarisaanut tamatigut naapertuutissaaq.

3.3 Poortorneri

Poortukkat Nalillit poortornerat ima qajannaatsigissaaq imatullu suliarineqarsimas-salluni susassaqanngitsunit ammarniarneqarsimanera takuneqanngitsoorsinnaas-sanani. Poortukkat Nalillit naqissuserneqarsimassapput lak-iusumik nipittartumil-luunniit naqitsivigineqarsimasumik. Poortugaq Nalilik allunaasamik ungeruserne-qarsimappat, nipittartoq poortukkamut ungerutigineqartumit ilorliulluni nipitinne-qarsimassaaq. Illersuutitut nipitittagaq atsiorneqarsimassaaq.

Nassiussiup akiliilluni poortugaq Nalilik nipittartumik nipititsivigisinnaavaa Tusass Centerimi.

Poortukkap Nalillip puuata sinai qalipaasigaassanngillat imaluunniit allagartaligaas-sanatik nipitittakkamik il.il., taamaallaalli allakkerinermi allagartaliussanik nipititsiffi-gineqarsimassallutik. Poortukkanik Nalilinnik nassiussinermi aningaasat aggorsima-sut pineqartillugit, poortorneqarsimanissaat malittarisassaqarpoq immikkut ittunik. Tamanna pillugu paasissutissat annertunerusut allakkerivimmi pineqarsinnaapput.

3.4 Allakkerivimmut tunniussineq

Poortugaq Nalilik allakkerivimmut tunniunneqassaaq. Tunniussinermi nassiussi-sup immersorsinnaavaa uppernarsaat immikkoortoq nassiussisup tigusisussallu adressiinik immersuiffissiaasoq, taanna uppernarsaatissaavoq Poortugaq Nalilittut nassiunneqarsimasuusoq. Immersugassiap immersorneqarsimasup tigusimanera Tusassip atsiornikkut uppernarsaasissavaa. Naammagittaalliornermi upper-narsaat nassarneqassaaq.

3.5 Tigusisussamut tunniussineq

Tusassip Poortugaq Nalilik atsiortitsinikkut tunniutissavaa.

3.6 Taarsiissuteqarneq

Poortugaq Nalilik innarlerneqarsimappat tammarsimappalluunniit Tusass taarsiisussaavoq annerpaamik 25.000 kr.-inik.

Tusassili taarsiisussaaneq ajorpoq tammarnera innarlerneraluunniit nassit-sisup

kukkunerippagu, nassiussap qanoq iluseqarnera, qajannartumik poortorneqar-simappat imaluunniit pissutsit Tusassip ingalassinnaanngisai atuuppata, kingunerilu Tusassip pinngitsoortissinnaanagit.

Iluaqutissanut annaasanut, ujariatsinermut, nalikillinerani annaasanut imaluunniit ajoqusernerup toqqaannanngikkaluartumik kingunerisaanut allanut taarsiisoqarneq ajorpoq.

Taarsiisoqarnissaanik piumasaqarneq Tusassimut nalunaarutigineqartus-saavoq Poortukkap Nalillip Tusassimut tunniunneqarneranit qaammatit 12-it qaangiutsinnagit, taakkulu qaangerneqarsimappata taarseeqqusissut atorun-naartarpoq.

4. Nassiussat akileqqaarlugit tigusassat - atorunnaassapput 1-1-2010-mi.

Poortukkat timmisartukkoortut (A-t) aamma Poortukkat umiarsuakkoortut (B-t), Akileqqaarlugit tiguneqartussanngorlugit nassiunneqartut Poortukkanut timmisar-tukkoortunut (A-nut) aamma Poortukkanut umiarsuakkoortunut (B-nut) niuernermi piumasaqaatinut ilaapput, takuuk imm. 1 aamma 2, taamaattorli makkuninnga allaassuteqarlutik:

Aningaasat Tusassip tigusisussamit akileqqusassai kr. 10.000-init amerla-nerusimappata, nassiussaq Poortukkatut Nalilittut nassiunneqassaaq. Nassiussat akileqqaarlugit tigusassat annerpaamik akiligassartaqarsinnaapput 25.000 kr.-inik.

4.1 Nalunaaqutsiineq

Poortukkamik Akileqqaarlugu tigusassanngorlugu nassiussinermi nassiussisup immersugassiaq immersussavaa allallugu nassiussisoq tigusisussarlu, kiisalu tigusi-sussap akiligassai aningaasat angissusaat.

Poortukkami Akileqqaarlugu tigusassami adressep allaffissartaani allanneqassaaq

„Postopkrævning”, aningaasallu akileqquneqartut poortukkamut immersukkamullu kroninngorlugit allanneqassapput.

4.2 Allakkerivimmut tunniussineq

Poortugaq Akileqqaarlugu tiguneqartussaq allakkerivimmut tunniunneqassaaq. Tunniussinermi nassiussisup immersorsinnaavaa uppernarsaat immikkoortoq nassiussisup tigusisussallu adresseanik immersuiffissiaq. Taanna uppernarsaatis-saavoq Poortugaq Akileqqaarlugu tiguneqartussatut nassiunneqarsimasuusoq. Immersugassiap immersorneqarsimasup tigusimanera Tusassip atsiornik-kut uppernarsaasissavaa. Uppernarsaasiussaq nassarneqassaaq malaaruteqartoqas-sagaluarpat.

4.3 Piumasaqarsinnaatitaaffik

Poortukkami tigusisussatut allassimasumut Poortukkap tunniunneqarnissaata ima-luunniit nalunaarutigineqarnissaata tungaanut nassitsisuusoq piumasaqar sinnaati-taaffeqarpoq, poortugaq tigusissusamut allamut allanngortissinnaallugu imaluunniit tigusisussap akiligassaasa aningaasartai allanngortissinnaallugit, akilersinnagilluun-niit, tunniunneqartussanngorsinnaallugit.

Tusass Poortukkap utertinneqartup nassiunneqarnermini akianik utertit-sineq ajorpoq.

Nassiussisup piumasaqarsinnaatitaaffini atorsimappagu, suliassap allanngortinneqarnissaa pillugu Tusass nassiussisoq akitsuummik akiliute-qartissinnaavaa.

4.4 Tigusisussamut tunniussineq

Tusassip Poortugaq Akileqqaarlugu tiguneqartussaq tunniutissavaa akili-gassartaata kiisalu akiliutigisap tigusisussaanut nuunneqarneranut akitsuutip akiler-neqarneratigut.

4.5 Taarsiissuteqarneq

Tusass poortukkamik Akileqqaarlugu tiguneqartussamik tigusisussamut tunniussippat immersugassiami nassitsisup allassimasai aningaasat akilersinngit-soorlugit, nassitsisup piumasarisinnaavaa aningaasat pineqartut Tusassimit akilerneqarnissaat. Aningaasat annerpaaffissaraat 25.000 kr.-it.

Tusassip Niuernermi piumasaqaatai 1. juuni 2022-imeersut

Niuernermi piumasaqaatit uku Nunanut allanut Alllakkanik nassiussinernut atuup- put. Niuernermi piumasaqaatinut tapiliussatut Allakkerineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 3, 15. april 2011-meersumi malittarisassat kiisalu Tusassip allakkanik ingerlassisarnermi pisussaaffii kisermaassisussaatitaaneralu il.il. pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 9, 24. juni 2011-meersoq aammat- taaq atuupput.

Nunanut allanut Allakkat tassaapput allakkat nunani allani tigusisussanut, aamma Savalimmiuni Danmarkimilu tigusisussanut nassiunneqartussanngorlugit Tusassimut tunniunneqartut.

1. ALLAKKAT (A Prioritaire-t)

1.1 Ingerlanneqarnerisa sivisussusaat

Allakkat (A Prioritairet) ingerlanneqarnerisa sivisussusaannut nuna nassiunne- qarfiat apeqqutaavoq. Nunanut tigusisussanut ingerlanneqarnerisa sivisussusaat pillugit allakkeriviit annertunerusumik paasissutissiisinnaapput.

1.2 Angissutsit

Allakkat tamarmik angissutsit taaneqartut qaangersimassanngilaat: Minnerpaaffissaq: 14 x 9 cm. Allagaq imusatut amilimasutulluunniit isikkoqa- runi: takissuseq 10 cm aamma takissuseq + 2 x diameter/portussuseq = 17 cm.

Annerpaaffissaq: takissuseq 150 cm aamma takissuseq + silissuseq + portussuseq = 300 cm. Nunalli ilai allanik inatsiseqarput. Immikkut angissuseqarfissat Danmarkimut Savalimmiunullu: Takissuseq 150cm + takissuseq+silissuseq+portussuseq=300cm.

1.3 Oqimaassuseq

Allakkap poortuutini ilanngullugu oqimaannerpaaffissaraa 20 kg. Poortukkat Danmarikiliartut 35kg-mik oqumaassuseqarsinnaapput.

1.4 Imai

Allakkap imaa akitsuusigassaanersoq kiisalu nunami tigusisussami malittarisas- sat malillugit allakkap imai nunamut nassitsivigisamut eqqunneqarsinnaasuu- nersut, taamaappallu malitassat suut tunngavigalugit tamatuma pisinnaanera misissussallugu nassiussisup akisussaaffigaa. Tusass pissutsit tamakku misissorneq ajorpai aammalu tamakku pillugit siunnersuisinnaanani,

taarsiullu- guli nassiussisumut innersuussutigisarlugu nunap nassitsiviusussap oqartussaasui, soorlu aallartitaqarfeqarfii konsulateqarfiiluunniit saaffigeqqullugit.

Allagaq makkuninnga imaqaqqusaanngilaq:

• Aningaasat, checkit angalanermi atugassat, allagartaatit, saffiugassat erlinnar- tut, soorlu platin, guulti aamma sølvi, ujaqqat erlinnartut kiisalu pigisat akisuut. Allakkat imaat tamakku taamaattoq killilikkamik nalilerlugit Allakkatut tammat- saalisatut imaluunniit Allakkatut nalilittut nassiunneqarsinnaapput. Allagartaatitut paasineqassapput akiitsut allagartaat, aktiat, checkit crossigaanngitsut, akiitsuk- kanut uppernarsaatit, nalilinnut uppernarsaatit aammalu allagartaatit allat anin- gaasanik nalilinnut uppernarsaataasut aammalu allagartaammik tigumminnittup kinaaneranik uppernarsaasuusunik allagartaammik tunniussinissamut, allagartaat naapertorlugu aningaasanik akilerneqarnissamut, pigisat nuunneqarsinnaasut tigunissaannik piumasaqarnermut imaluunniit allagartaat naapertorlugu kiffar- tuussinermik sullinneqarnissamik piumasaqarnermut.

• Imarisat ulorianaatillit. Imarisat ulorianaatillit tassaapput akuutissat atortussal luunniit, ilutsimikkut akumikkulluunniit inunnut, uumasunut, avatangiisinut (assersuutigalugu nioqqutissiornermi maskinanut aamma nassiussanut allanut) imaluunniit angallassissutigisanut ulorianaateqarsinnaasut.

• Nunap immallu uumasui uumasut, tassani pineqarlutik igutsaat, sullerngit sullineqatiminnik ajoqutaasunik akiuisussat (rovmider), uumasullu allat qimer- loqanngitsut.

• Aallaasit

• Imassat, qaartartut assigisaallu ilanngullugit.

• Nioqqutissat peqquserlulluni assilisat salloqittaasiallu.

• Inuit timaasa uumasullu toqungasut sinnikui.

• Litium batterit imaluunniit cellit

- Lithium cellit imaluunniit lithium batterit, atortunut ikkunneqanngitsut ulorinartutut naatsorsuunneqartput taamaattumik allakkatigut nassiunneqarsinnaanngillat.

- Allakkat amerlanerpaamik lithium cellinik sisamanik atortunut ikkunneqarsimasunik imaluunniit lithium batterinik marlunnik atortunut ikkunneqarsimasunik.

- Lithium cellit imaluunniit lithium batterit atortunut ikkunnikut, sanaartortup sillimanissakkut amingartumik isumannaarneqarsimasutut oqaatigisai, amingartut, ajortissimasulluunniit, kissatsitseruloorsinnaasut imaluunniit ikuallatsitsisinnaasut imaluunniit qamittoortitsisinnaasut allakkatigut nassiunneqarsinnaanngillat.

Imaasa killissat makku qaangersimassanngilaat:

- Lithiummetal imaluunniit lithiumlegering celliniittut 1 g pr. qaangersimassanngilaat.

- Cellit lithiumionillit annerpaamik annertussuseqassapput 20 Wh cellimut ataatsimut.

- Batterini lithiummetalip imal. lithiumlegeringip batterimi ataatsimimi 2 g lithium qaangersimassanngilaaq.

- Batterit lithiumionillit annerpaamik 100 Wh baterimi ataatsimi.

1.5 Poortorneri

Allakkap nalinginnaasumik allakkerinikkut suliarineqarnerani, soorlu maskinamik immikkoortiterinermi, imaasa aserorneqarsinnaajunnaarlugit poortorneqarsima nissaat kiisalu allakkap nassiussanik allanik, Tusassimik allanilluunniit ajoqusiisinnaanerata pinngitsoortinnissaa nassiussisup akisussaaffigaa. Postkortit kisimik pooqartinnagit nassiunneqarsinnaapput. Imarisat qajannartut imaluunniit imerpalasut poortuutissat Tusassip akuerisai poortuutigalugit taamaallaat nassiunneqarsinnaapput.

1.6 Nalunaaqutsiineq

Allakkap (A Prioritairep) saqqaani „Prioritaire” nalunaaqutsiunneqassaaq imaluun- niit meqqilerneqassalluni „A Prioritaire”mik.

1.7 Allakkerivimmut tunniussineq

Nassiussisup allagaq nassiussassanngorlugu ukununnga tunniussinnaavaa:

1. Allakkerivimmut

2. Tusassimit nivinngaatiterneqarsimasunut allakkanut nakkartitsivinnut

1.8 Piumasaqarsinnaatitaaffik

Allakkanik nunanut nassitsiviusunut arlalinnut nassiussinermi allakkami allas- simasumut tunniunneqarfissaminut allakkap tiguneqarnissaata tungaanut, nas- siussisoq allakkap utertinnissaanik imaluunniit tigusisussamut allamut tunniunne- qarnissaanik piumasaqarsinnaatitaavoq. Tusass allakkap utertinneqartup nassiunneqarnermini akianik utertitsineq ajorpoq. Nassiussisup piumasaqarsinnaa- titaaffik atorsimappagu, Tusass suliassap allanngorteqquneqarneranut suliakkersuummut akiliuteqartitsisinnaatitaavoq. Akiliuteqartitsineq siusinnerpaa- mik akileqquneqassaaq, nassiussaq allakkerivimmit nassitsivigissamut ingerlatin- neqareersimappat. Nunami tigusiffiusumi allakkerisoqarfik, pisut ilaanni allakkap allamut ingerlateqqinneqarnerani tapiliussamik akiliisitsisinnaasarpoq.

1.9 Tigusisussamut tunniussineq

Nunami tiguneqarfissaani allakkamik tigusisussamut tunniussinermut malittarisas- sat atuuttut malinneqassapput.

1.10 Allakkat apuunneqarsinnaanngitsut

Allakkat apuunneqarsinnaanngitsut nunami tiguneqarfissaanni malittarisassat atuuttut malillugit suliarineqartarput. Nassiussat apuunneqarsinnaanngitsut tas- saasinnaapput assersuutigalugu makku pissutaallutik: Tigujumaneqanngilaq, najukkami tigusisussaq ilisarisimaneqanngilaq, najugaq allanneqarsimasoq amigarpoq assigisaallu.

1.11 Allakkerinermi isertuussisussaaneq allakkanillu ammaaneq

Nassiussisup allakkerivimmik atuineri sumulluunniit tunngasut Tusass- ip isertuussassarai. Pisuni immikkorluinnaq ittuni, Kalaallit Nunaanni Ilanngaa- serinermut oqartussaasunut kiisalu Kalaallit Nunaanni Politeeqarnermut oqartus- saasunut tunngassuteqaraangata, Tusass taamaattoq paasissutissanik taakkununnga tunniussisussanngortinneqarsinnaavoq. Nassiussanut apuunneqar- sinnaanngitsunut tunngatillugu pisuni immikkut illuinnartuni, Namminersorlutik Oqartussat Tusass pillugu nalunaarutaanni nr. 9, 24. juni 2011-meersumi allassimasunut ilaasut tunngavigalugit, Tusass allakkamik ammaasinnaa- titaavoq.

Allakkat tunniunneqarsinnaanngitsut uterfissaqanngitsullu nassiunneraniit qaammatit pingasut qaangiuppata aserorterneqassapput.

Tammatsaalisatut nalilittullu nassiussat tunniunneqarsinnaanngippata uterfissaqann- gippatalu nassiunneraniit qaammatit 12 qaangiuppata aserorterneqassapput.

1.12 Frimærkilersuineq

Allagaq frimærkinik, frankeringsmaskinamik naqitsimmik, akiusumik akilereersima- sutut naqitsimmik (PP) frimærkilerneqassaaq imaluunniit tigusisussap akiligassaa- tut nassiunneqassalluni (ufs). „PPmik naqitsit” allakkerivimmi pineqarsinnaavoq. Malittarisassat Tusassip aalajangersagai malillugit PP-mik naqitaq nassius- samut nipitinneqassaaq.

Naqitsit PP atorneqarsinnaavoq piumasaqaatit makku malinneqarpata:

• Nassiussassat allakkerivimmut tunniunneqarsimassapput

• Nassiussassat ikinnerpaamik 50-it assigiit tunniunneqarsimassapput (aki, angis- suseq oqimaassuserlu assigiiussallutik)

• Nassiussassat tunniunneqartut nassiussisumit ataatsimit pisuussapput

• Nassiussassami nassiussisup aqqa najugaalu ersissapput.

Tusass suliffeqarfiit inuussutissarsiummik ingerlatallit frankeringsmaskina- mik atueqqullugit piumaffigisinnaavai. Maskinamik taamaattumik pisaartoqassappat aningaasartuutit taamaalilluni Tusassip akilissavai.

1.13 Akit

Akit qaqugukkulluunniit atuuttut allattorsimaffiat www.post.gl -imi aammalu allakkerivinni takuneqarsinnaapput, tassanilu aamma akit atuuttut tamaasa pillugit paasissutissiisoqartarpoq.

Akinik allanngortoqartillugu nunatsinni tusagassiuutit aqqutigalugit tamanna pillugu ilisimatitsisoqassaaq. Allakkat frimærkilerneqanngitsut imaluunniit amigartumik frimærkilerneqarsimasut nassiussisup angallasseqqusineratut ingerlanneqassapput. Tusass kiffartuussinermut taamaattumut, frimærkiliinermut amigartumut kiisalu allaffissornermut akiliummik nassiussisoq akiligassaanik nassissinnaavaa.

Akitsuutip angissusaa akit allattorsimaffianni allakkerivinniittuni takuneqarsinnaa- voq. Nassiussisup kinaanera Tusassip ilisimanngippagu, frimærkilernerani amigaataasumut nunamilu tiguneqarfigisassaani allakkerinermik suliaqartumut akit- suut tigusisussamut akileqquneqassapput.

1.14 Akiliineq

Nassiussineq aningaasanngorlugu akilerneqassaaq nassiussisoq akiligassarsinissamik allaganngorlugu Tusassimik isumaqatigiissuteqarsimanngippat.

1.15 Taarsiissuteqartarneq

Tusass allakkap kinguaattoorneranut, tammarneranut imaluunniit ajoqu- serneqarsimaneranut taarsiissuteqarneq ajorpoq. Universal Postal Union (UPU) naapertorlugu allakkeriviit allat apeqquteqaatinik tigusaqarneq ajorput imaluunniit tammartut misissorneqartarneri imaluunniit allakkat naliginnaasut ajoquserneqarsimanersut.

Tusassip taarsiissuteqartussaaneranut Namminersorlutik Oqartus-sat nalunaarutaanni nr. 9, 24. juni 2011-meersumi malittarisassat aamma atuupput. Niuernermi piumasaqaatini ukunani allakkat imaannut poortorneqarsimanissaan- nullu piumasaqaataasunik malinninnginnerup kingunerisaanik Tusassip annaasaqaatigisaanut tunngatillugu, tassalu imm. 1.4mi aamma 1.5imi piumasa- qaatinut kiisalu Allakkanut Tammatsaalisanut tunngatillugu imm. 3.1imi piumasa- qaatinut aammalu Allakkanut Nalilinnut imm. 4.1imi, 4.2mi, 4.3mi aamma 4.4mi piumasaqaatinut tunngatillugu, nassitsisoq pisussaavoq Tusass tamanik annaasaqatsaalissallugu. Tamakku saniatigut Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqar- nerup malittarisassai nalinginnaasut malillugit nassiussisoq taarsiisussaatitaavoq.

1.16 Maalaarutit

Nassiussisup tigusisussalluunniit Tusass allakkamik ingerlassinera pillugu maalaarutiginiaruniuk, maalaarutini najukkami allakkerivimmut tunniussimassavaa nassiussap Tusassimut tunniunneraniit qaammatit 6-it qaangiutsinnagit. Allakkeriviup aalajangernera Tusass, Qullersaqarfik, Postboks 9999,

3900 Nuummut ingerlatinneqassaaq aalajangiiffigisassatut. Tusassip Qullersaqarfiata aalajangernera Naalakkersuisunut maalaarutigineqarsinnaavoq. Inatsisartut inatsisaanni nr. 3, 15. april 2011-meersumi § 22a, imm. 3 naapertorlugu aalajangiinerup maalaarutigineqartup tigunerata kingorna sap. ak. sisamat qaa- ngiutsinnagit maalaarutiginnittoqarsinnaavoq.

2. ØKONOMIBREVE-t (B Economique, umiarsuakkoortut)

Økonomibreve-t (B Economique-t) Allakkanut (A Prioritaire-nut) tunngatillugu niuer- nermi piumasaqaatinut ilaapput, takuuk imm. 1, makkuninngali allaassuteqarlutik:

2.1 Nalunaaqutsiineq

Immikkoortoq peerneqarpoq Økonomibrevnik Danmarkimut nassiussisoqarsinnaajunnaarnikuummat aamma nunanut allanut 21. januaari 2019 aallarnerfigalugu.

4. TAPPIITSUNUT NASSIUSSAT

Allakkat tappiitsut attaveqatigiinnissamut atugassaannaannik imallit, Tappiitsunut nassiussatut ingerlatinneqarsinnaapput. Tappiitsunut nassiussat niuernermi piuma- saqaatini nassiussinerit toqqarneqartut atorlugit ilaatinneqarput, taamaattorli mak- kuninnga allaassuteqarlutik:

4.2 Oqimaassuseq

Tappiitsumut nassiussaq annerpaamik 7 kilonik oqimaassuseqassaaq.

4.3 Akia

Tappiitsunut nassiussat allakkanut qaatiguuliorneqarsimasunut piumasaqaatit iluanni angissusissanik naammassinnissimappata akeqanngitsumik Økonomibrev- itut (B Economique-tut) aamma pisut ilaanni Allakkatut (A Prioritaire-tut) nassiun- neqartarput. Akinut qaqugukkulluunniit atuuttunut allattorsimaffiit allakkerivinni takuneqarsinnaapput, allakkerivinnilu akit atuuttut tamaasa pillugit aamma paasissutissiisoqartarpoq. Akeqanngitsumik nassiussineq peqatigiiffinnut, sulinia- qatigiiffinnut assigisaannullu ateqartinneqartunut taamaallaat atuuppoq kiisalu atuulluni kassettebånd-inut a) tappiitsut akornanni taarseeqatigiissutaasunut, imaluunniit b) tappiitsumiit isigisumut inuttut attaveqatigiinnertut atorneqartunut. Akeqanngitsumik nassiussineq aammattaaq atuuppoq allatat qattusuunngorlugit imaluunniit toornerit atorlugit allatanut, kiisalu allakkanut naqitassianullu tappiit- sunut atugassianut. Malitassat pillugit allakkerivik paasissutissiinerusinnaavoq.

4.4 Nalunaaqutsiineq

Tappiitsunut nassiussat ilisarnaaserneqartussaapput nipititassamik immikkut ittumik allakkerivimmi pineqarsinnaasumik.

5. TAPPIITSUNUT NASSIUSSAT

Allakkat tappiitsut attaveqatigiinnissamut atugassaannaannik imallit, Tappiitsunut nassiussatut ingerlatinneqarsinnaapput. Tappiitsunut nassiussat niuernermi piuma- saqaatini nassiussinerit toqqarneqartut atorlugit ilaatinneqarput, taamaattorli mak- kuninnga allaassuteqarlutik:

5.1 Oqimaassuseq

Tappiitsumut nassiussaq annerpaamik 7 kilonik oqimaassuseqassaaq.

5.2 Akia

Tappiitsunut nassiussat ingerlatinneqassapput akeqanngitsumik.

5.3 Nalunaaqutsiineq

Tappiitsunut nassiussat ilisarnaaserneqartussaapput nipititassamik immikkut ittumik allakkerivimmi pineqarsinnaasumik.

Tusass A/Sip Niuernermi piumasaqaatai 1. maaji 2020-imeersut

1. Frankeringsmaskinanik atuisinnaanermut akuerineqarneq

Atuisup frankeringsmaskinamik atuilernissaanut Tusass atuisinnaanermut akuer- sissummik tunniussissaaq. Frankeringsmaskiinamik atuisussat akuersissummik pissarsiniarunik ukiumut minnerpaamik 20.000 koruunit nalinginut atuisarsimassap- put. Frankeringsmaskinat Tusass-imit akuerisat kisimik atorneqarsinnaapput. Frankeringsmaskina nioqquteqartumit najukkami Tusass Centerimut toqqaannartumik nassiunneqassaaq, atorneqalinnginnerminilu aningaasanut kisitsissutaa tassani atuarne- qarallassaaq.

Frankeringsmaskinamik pisarnermut atasumik aningaasartuutit atuisup tamaasa akiligassarai. Nalinganik naqitsissutaa, ulluanut naqitsissutaa maskinamullu matuersaat Tusass-ip pigisarai, frankeringsmaskina atuisup akiligarigaluarpaguluunniit. Frankeringsmaskinamik atuinissamut akuersissut utertinneqarsinnaavoq maskinamik atornerluisoqarsimappat, naammaginartumik atorsinnaassuseqanngippat ajoqutigisaalu aaqqinneqanngippat, frimærkilersukkanut akiliinissamut killigititaasut eqqortinneqanngippata, maskina akuttunngitsunik atorneqarneq ajorpat imaluunniit atuineq ukiup ilivitsup iluani 20.000-it inorlugit naleqarsimappat. Frankeringsmaskinap atornerata kingunerisaanik Tusass sumilluunniit annaasaqartinneqarpat ajoqusigaappalluunniit atuisoq tamatumunnga akisussaasuuvoq. Maskiinat taamaallaat atuisumit atorneqarsinnaapput aamma tukkiunneqarsinnaanngillat.

2. Naqitsissummik naqitat

Naqitsissummik naqinneqartut ersarissuussapput. Nassiussat ersernerluttumik naqissusikkat nassiunneqarsinnaanngillat. Maskinap naqitsissutaata qalipaataa nioqquteqartumit akuerineqarsimasuussaaq. Allakkat puuini, immersugassani aammalu nipitittakkani nipittartuleriikkani eqqunngitsumik naqitsissummik naqitsinerit allakkerivimmit taarsiivigineqarsinnaapput. Aningaasat uterteqqusat 5%-ii ilanngaatigineqartarput.

Taarsiivigineqarnissamik qinnuteqaat qaammatikkaartumik Tusass Centerimut nassiunneqartarpoq immersugassaq „Fejlfrankering på frankeringsmaskine” atorlugu allakkap puui pineqartut ilanngullugit. Immersugassaq Tusass Centerimi pineqarsinnaavoq.

Naqitsissummik naqitanut taarsiisoqarneq ajorpoq nalinganik naqinnera ulluanilluunniit naqinnera atuarneqarsinnaanngikkaangat, allakkap puuata nassiunneranut nalinganik/ ullormik naqinnera alinneqarsimappat/qiorneqarsimappat, ullup naqinnera amigaataappat imaluunniit ullup naqinnera qaammammik kingullermik pisoqaaneruppat.

3. Nassiussassanik tunniussineqNassiunneqartussat najukkami Tusass Centerimut tunniunneqartussaasarput. Allakkat allakkanut nakkartitsivimmut ikineqartut, tasisartumik qilertanngortiterneqarsimassapput. Nassiunneqartussat tunniunneqarnerminni naqinneqarsimassapput ullormik eqqortumik.

4. Maskinamik iluarsaaneq

Maskina ajoquteqalerpat, atuisoq pisussaavoq erngerluni atorneqarsinnaajunnaarsinnissaanut. Maskinap kisitsissutaata parnaarusernera nioqquteqartumit aaqqissuisartumiilluunniit akuerisamit taamaallaat kipineqarsinnaavoq. Maskina aaqqissuutsinneqassappat, kisitsissutaa Tusass Centerip atuarallassavaa nioqquteqartumut nassiunneqannginnerani. Maskina aaqqissuunneqareeraangat atoqqilinnginnerani kisitsissutaanik Tusass Centeri atuaaqqaarallassaaq. Atuisup maskina aaqqissuunneqarnissaanut nammineq akilikkaminik nassiutissavaa.

5. Frimærkilersuinermik akiliineq

Tusass-ip akiligassap akiligassanngortinneqarneraniit kingusinnerpaamik ullut 30-t qaangiunneranni akilerneqartussaq qaammatikkaartumik akiligassaq á conto nassiuttassavaa. Akiligassaq qaammatit tamaasa aallartinneranni nassiunneqartassaaq.

Allaffissornermut akiliut, www.tusass.gl –imi Akit allattorsimaffiat naapertorlugu angissusilik, ilanngunneqartarpoq. Akiliutip taassuma matussusertarpai ukiumut marloriarluni misissuiartornernut aningaasartuutit kiisalu kisitsissutaani atuinerit misissoriartoqqinneri fakturaliornerillu. Á conto faktura akilerneqanngikkaangat akiligassamik eqqaasitsissut siulleq nassiunneqartarpoq. Akiligassamik eqqaasitsissutip siulliup nassiunneqarnerata kingorna akiligassaq akilerneqanngippat, akiligassamik eqqaasitsissutip aappaa nassiunneqartarpoq. Akiligassamik eqqaasitsissutit marluusut tamarmik eqqaasitsissutaanerminnut www.tusass.gl –imi Akit allattorsimaffiat naapertorlugu angissusilimmik ilaneqartarput. Qaammatip naanerani aningaasanut kisitsissutaata takutitai Tusass Centerimit tunniunneqartumut allattuivissamut allattorneqassapput. Allattuinermut tassunga pissutaavoq atuisup frimærkilersuinerminut atuinerminik malinnaaviginninnissaa á conto-mik akiliummik aaqqiiviginninnermut aammalu nalinginnaasumiit annertunerusumik atuivallaarnerup paasinissaanut atorneqarsinnaammat.

6. Atuisunngornermut akiliut

Nutaamik atuisunngortumik maskinamilluunniit nutaamik pinermi nalunarutiginninnermi atuisunngornermut akiliut akilerneqassaaq, takuuk www.tusass.gl –imi Akit allattorsimaffiat.

7. Frankeringsmaskinamik misissueqqittarneq

Tusass Centeri ukiumut marloriarluni – uge 12-imi uge 38-milu – frankeringsmaskinamik misissueqqittarpoq. Misissueqqinnerup siunertaraa, maskinap kisitsisit takutitavii naapertorlugit akiligassiiumalluni kisitsissutip takutitaanik misissuineq á conto-millu akiligassanngortussamik naatsorsuinissaq. Maskinap aaqqissuussisartumit misissorneqarnissaa piumasarineqassappat, taamatut piumasaqarneq atuisup malittussaavaa.

8. Frankeringsmaskinamik ammaaqqinneq

Atuisoq akiliinissamik eqqaasitsissutitigut siullikkut aappaatigullu á conto fakturamik aki- liisimanngippat frankeringsmaskina matuneqassaaq. Nassiussassat nalinganik naqitsissut savimineq ullormillu naqitsissut peerneqassapput. Tamanna ajornarpat, frankeringsmaskina Tusass Centerimi aserortigassatut nassarneqassaaq. Frankeringsmaskinap ammaqqinneqarnissaa atuisup kissaatigippagu, ammaqqinneranut akiliut akilerneqaqqaassaaq, takuuk www.tusass.gl –imi Akit allattorsimaffiat. Frankeringsmaskina qaammatini arfinilinnit Tusass-imi paarineqareerpat aserorterneqassaaq.

9. Frankeringsmaskinamik atuiunnaarnermik nalunaarneq

Maskinamik taarsiisoqarpat, atuiunnaartoqarpat atorunnaarsitsisoqarpalluunniit, Tusass Center tamatuminnga ilisimatinneqassaaq. Nalinganik ullormillu naqitsissutaa maskinamiit atuisumiit peerneqassaaq Tusass Centerimullu tunniunneqassalluni. Nalinganik ullormillu naqitsissutaa atuisup maskinamiit peersinnaanngippagu, maskina Tusass-imit pigisassanngortinneqassaaq.